Pariisin rauhansopimus on voimassa
Tervetuloa Jorma Jaakkolan uudistetulle kotisivulle!
Pariisin rauhansopimus estää liittoutumisen, Suomen Nato-jäsenyyden
Julkaistu 27.5.2022, uudistettu 8.4.2023
© Jorma Jaakkola
I Pariisin rauhansopimus on edelleen voimassa Venäjänkin kanssa
II Pariisin rauhansopimus estää liittoutumisen
1. Miten Pariisin rauhansopimus puretaan?
2. Mitä lukee NATOn perussopimuksen 8. artiklassa?
Alkusanat lukijalle
Tekstini pitää lukea ilman ennakkokäsityksiä.
Pariisin rauhansopimus on edelleen voimassa, vaikka UM:n lehdistötiedotteella - 21.9.1990 lähtien - on muuta uskoteltu.
Tekstini ei ole Venäjää myötäilevää, vaan huolestumista siitä, että Venäjän hyökkäyskynnys Suomeen katoaa Nato-jäsenyydessä eli Pariisin rauhansopimukseen sisältyvän liittoutumiskiellon rikkomisen seurauksena.
Tekstini ei ole minun mielipidettäni vaan faktaa, dokumentteja: Sopimusten juridiikkaa sekä presidentti Koiviston jo vuonna 1989 käynnistämään Operaatio PAX:iin liittyvät asiakirjat, jotka olivat salaisia 25 vuotta eli vuodet 1990 - 2015.
Presidentti Koivisto halusi viedä Suomen tulevan EU:n jäseneksi. Koivisto oli tietoinen EY:n perustamissopimuksen 234 artiklasta, jonka mukaan jäsenyydellä on myös vaikutuksia liittyvän valtion ennen liittymistään tekemiin valtiosopimuksiin.
Artikla 234 edellyttää, että uusi jäsenvaltio ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin omien valtiosopimustensa mukauttamiseksi jäsenyyden velvoitteisiin. Tällaisia toimia voivat olla aikaisempien sopimusten irtisanominen tai muuttaminen.
Artiklan 234 velvoite on dokumentoitu myös ”Liittymislakiesityksen (HE 135-1994 vp) sivulla 19 otsikon ”3.3.2. Kansainväliset sopimukset” alaotsikon ”Sopimuksentekomenettely ja sopimusten asema EY:n oikeudessa” alla:
"Artiklassa edellytetään, että uusi jäsenvaltio ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin omien valtiosopimustensa mukauttamiseksi jäsenyyden velvoitteisiin. Tällaisia toimia voivat olla aikaisempien sopimusten irtisanominen tai muuttaminen.”
KOIVISTON ONGELMAT
Kyseisen artiklan johdosta presidentti Koivistolla oli kaksi ongelmaa, Pariisin rauhansopimus ja YYA-sopimus, joiden mukaan Suomi ei saanut liittoutua sotilaallisesti.
Presidentti Koivistolla oli siis kaksi ongelmaa, Pariisin rauhansopimus ja YYA-sopimus, jotka molemmat olivat esteitä Suomen liittämisessä EU:hun sekä Natoon. Nimittäin Pariisin rauhansopimuksen II Osan I luvun 3. artiklaan samoin kuin YYA-sopimuksen 4. artiklaan sisältyi "Sitoumus olla tekemättä mitään liittoja".
Presidentti Koivisto oli jo helmikuussa 1989 tietoinen ongelmistaan, kun komission puheenjohtaja Jacques Delors oli ilmoittanut , että uusia jäsenmaita ei oteta ennen kuin EY:ssä suunniteltava liittovaltiosopimus (Maastrichtin sopimus) valmistuu.
1. MITEN PARIISIN RAUHANSOPIMUS PURETAAN?
Pariisin rauhansopimuksen purkamisartikla 22 määrittelee, miten sopimuksen voi purkaa. Siksi Suomi ei voi yksipuolisesti purkaa Pariisin rauhansopimusta.
"22 artikla.Tämän sopimuksen kaikki sotilas-, sotalaivasto- ja ilmailumääräykset jäävät voimaan, kunnes ne on joko kokonaan tai osaksi muutettu Liittoutuneiden ja Liittyneiden Valtojen sekä Suomen välisellä sopimuksella tai, sen jälkeen kun Suomi on tullut Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi, turvallisuusneuvoston ja Suomen välisellä sopimuksella."
Purkamisartiklan 22 osoite https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470020#idm45949344961872
Purkamisartiklasta piittaamatta presidentti Koivisto käynnisti salaisen Operaatio PAX:n Pariisin rauhansopimuksen yksipuoliseksi purkamiseksi.
Muistelmissaan "Kaksi kautta" Koivisto mainitsee Operaatio PAX:n, mutta ei kerro kaikkea.
Kiitän Operaatio PAX:iin keskeisesti osallistunutta UM:n virkamiestä René Nybergiä siitä, että hän antoi Kanava-lehden 1/2008 kirjoituksessa “Olette kajonneet yya-sopimukseen” vahvistuksen Koiviston omaperäiselle operaatiolle ja vinkin valtionhallinnon salaisiin dokumentteihin.
René Nyberg oli Operaatio PAX:n keskeisin toteuttaja ja valheellisen UM:n lehdistötiedotteen antaja.
Lue Renè Nybergin paljastukset Kanava-lehdestä 1/2008, osoite: https://anselm.fi/olette-kajonneet-yya-sopimukseen/
'Kokemäellä 27.5.2022
Jorma Jaakkola, Kokemäki
Pariisin rauhansopimus on edelleen voimassa
WIHTOLIN SALAINEN MUISTIO
Kiitän UM:n valtiosihteeri Åke Wihtolia, joka kirjoitti UM:n salaisen muistion "RAUHANSOPIMUS JA YYA" päivättynä 24.9.1990.
Wihtolin salainen muistio koskee Iso-Britannian suurlähettilään Neil Smithin käyntiä Wihtolin luona 21.9.1990 - kaksi tuntia ennen hallituksen rauhansopimuksen "lakkauttamispäätöstä", jossa Pariisin rauhansopimus todettiin vanhentuneeksi.
Siis kaksi tuntia ennen hallituksen "päätöstä"!
Lukekaapa, aikoiko hallitus päätöksellään muuttaa rauhansopimusta?
Sitaatti Wihtolin salaisesta muistiosta:
”Smith oli saanut tehtäväksi tiedustella, aiommeko noudattaa sopimuksen edellyttämää muutosproseduuria. Vastasin, ettemme aio muuttaa sopimusta, vaan todeta sen III osan vanhentuneen noudattaen jo aikaisemmin syntynyttä käytäntöä konsultoida vain Neuvostoliittoa ja Isoa-Britanniaa.”
Muutosproseduurilla Smith tarkoitti Pariisin rauhansopimuksen purkamisartiklaa nro 22. Pariisin rauhansopimuksen tekstejäcvoi todeta vanhentuneeksi vain 22. artiklan mukaan:
"22 artikla.Tämän sopimuksen kaikki sotilas-, sotalaivasto- ja ilmailumääräykset jäävät voimaan, kunnes ne on joko kokonaan tai osaksi muutettu Liittoutuneiden ja Liittyneiden Valtojen sekä Suomen välisellä sopimuksella tai, senjälkeen kun Suomi on tullut Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi, turvallisuusneuvoston ja Suomen välisellä sopimuksella."
Purkamisartiklan 22 osoite https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470020#idm45949344961872
Wihtolin salainen muistio:
BLOMBERGIN SALAINEN MUISTIO
Kiitän myös toista operaatio PAX:iin osallistunutta UM:n virkamiestä Jaakko Blombergiä, joka Venäjän nootin jälkeen teki 18.2.1994 UM:n salaisen muistion 185 "RAUHANSOPIMUS, ISO-BRITANNIA", jossa Blomberg Iso-Britannian suurlähettiläälle Neil Smithille tunnusti:
"Totesin puolestani asenteestamme rauhansopimukseen, että myönnämme sen olevan voimassa."
Pariisin rauhansopimus on edelleen voimassa - myös Venäjän kanssa, sillä muistio on päivätty 18.2.1994.
Blombergin salainen muistio:
TSHERNOMYRDIN: VENÄJÄ EI HALUA TARKISTAA PARIISIN RAUHANSOPIMUSTA
Edellä olevassa Jaakko Blombergin salaisessa muistiossa 18.2.1994 viitattiin
Venäjän Helsingin suurlähettiläs Juri Derjabinin yhteydenottoon Iso-Britannian suurlähettilääseen Neil Smithiin liittyen Suomen toivomaan Pariisin rauhansopimuksen uudistamiseen. Derjabinin haastattelu oli ollut samana päivänä Suomen Kuvalehdessä.
Venäjän pääministeri Viktor Tshernomyrdin palasi samaan asiaan vieraillessaan Suomessa. Helsingin Sanomat uutisoi asiasta näin:
"Tshernomyrdin: Venäjä ei halua tarkistaa Pariisin rauhansopimusta
Venäjän pääministerin vierailun pääasiaksi nousivat talouskysymykset
Tilaajille
Julkaistu: 12.3.1994 2:00
Venäjän hallitus ei näe mitään tarvetta uudistaa Pariisin rauhansopimusta, eikä Venäjä nosta kysymystä esille, vakuuttaa Suomessa virallisella vierailulla oleva Venäjän pääministeri Viktor Tshernomyrdin.
Tshernomyrdin sanoi valtiovierailun tiedotustilaisuudessa perjantaina, ettei hän suosittele kenellekään historiaan palaamista, koska maiden välillä olisi keskusteltava muista asioista kuten lähialueyhteistyöstä. "Minä en tiedä, kenellä olisi sellainen tuska, että pitäisi tarttua tähän sopimukseen", Tshernomyrdin sanoi.
Tshernomyrdin otti kantaa vastatessaan kysymykseen, joka koski Venäjän Helsingin-suurlähettilään Juri Derjabinin äskettäistä kannanottoa. Derjabin sanoi Suomen Kuvalehden haastattelussa henkilökohtaisena mielipiteenään, että saattaisi olla hyvä asia, jos "tehtäisiin sopimuksen sisällön tarkistus".
Suomen ulkoministeriö ilmoitti Derjabinin haastattelun johdosta, ettei Suomi halua ottaa rauhansopimuksen uusimista esille.
Derjabin selitti tiedotustilaisuudessa, että kysymys Pariisin rauhansopimuksen uudistamisesta on asetettu "suomalaisten taholta", ja että Venäjän mielestä sellaisia asioita ei voi hoitaa yksipuolisesti vaan niistä on neuvoteltava."
Niin Jaakko Blombergin salainen muistio kuin Tsherdomyrdinin kannanotto todistavat, että Pariisin rauhansopimus on edelleen voimassa ja että Venäjä on rauhansopimuksen osapuoli Neuvostoliiton seuraajavaltiona.
Uutisessa on ristiriita. Suomen ulkoministeriö on kertonut, ettei se halua uudistaa Pariisin rauhansopimusta. Derjabin puolestaan kertoo, että suomalaiset ovat uudistamisen taustalla ja että uudistamista "ei voi hoitaa yksipuolisesti vaan niistä on neuvoteltava."
Derjabin tarkoitti, että Pariisin rauhansopimusta voi muuttaa yksipuolisesti, vaan vain artiklan 22. edellyttämällä menettelyllä.
Tästä osoitteesta löytyy Helsingin Sanomien uutinen kokonaisuudessaan: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003315654.html
Pariisin rauhansopimus on siis edelleen voimassa - myös Venäjän kanssa, sillä muistio on päivätty 18.2.1994.
Huomattakoon myös, että 18.2.1994 Suomen ulkopolitiikasta määrännyt oli Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto.
II Pariisin rauhansopimus estää liittoutumisen
Moskovan sopimus 12.3.1940:
"3 Artikla.Molemmat Sopimuspuolet sitoutuvat kumpikin puolestaan pidättymään kaikesta hyökkäyksestä toistansa vastaan ja olemaan tekemättä mitään liittoja tai osallistumasta koalitio-liittymiin, jotka ovat suunnatut jompaakumpaa sopimuspuolta vastaan."
Osoite: https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1940/19400003/19400003_2#idm45237817020224
Liittoutumattomuus jatkui Moskovan rauhansopimuksesta Pariisin rauhansopimukseen siirretyillä artikloilla. Varsinaisia liittoutumattomuustekstejä ei Pariisin rauhansopimukseen kirjoitettu ilmeisesti siksi, että Moskovan rauhansopimuksesta oli niin vähän aikaa. Pariisin rauhansopimuksen 3. artiklan teksti:"II OSA. Poliittiset määräykset.
I luku.3 artikla.
Välirauhansopimuksen mukaisesti saatetaan Neuvostoliiton ja Suomen välillä Moskovassa 12 päivänä maaliskuuta 1940 tehty rauhansopimus jälleen voimaan, kuitenkin niin, että mainitun sopimuksen 4, 5 ja 6 artiklat korvataan tämän sopimuksen 2 ja 4 artikloilla."
Siis Moskovan rauhansopimuksen 3. artikla siirtyi Pariisin rauhansopimuksen 3. artiklaksi:
"Välirauhansopimuksen mukaisesti saatetaan Neuvostoliiton ja Suomen välillä Moskovassa 12 päivänä maaliskuuta 1940 tehty rauhansopimus jälleen voimaan"ja
"4, 5 ja 6 artiklat korvattiin 2 ja 4 artikloilla."
YYA-SOPIMUS VAHVISTI PARIISIN RAUHANSOPIMUKSEN SISÄLLÖN
Pariisin rauhansopimuksen sisällön vahvistaa tammikuussa 1992 lakanneen YYA-sopimuksen 4. artiklan teksti:”Korkeat Sopimuspuolet vahvistavat Pariisissa 10 päivänä helmikuuta 1947 allekirjoitetun rauhansopimuksen 3 artiklaan sisältyvän sitoumuksen olla tekemättä mitään liittoja ja osallistumatta liittymiin, jotka ovat suunnatut toista Korkeata Sopimuspuolta vastaan.”
YYA-sopimuksen 4. artiklan osoite https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1948/19480017#idm45949345944192
Pariisin rauhansopimuksen 3. artiklaan sisältyy sitoumus olla tekemättä mitään liittoja.
MITÄ LUKEE NATO:n 8. ARTIKLASSA
Kertaan: Pariisin rauhansopimuksen 3. artiklaan sisältyy sitoumus olla tekemättä mitään liittoja.
Mitä lukeekaan NATO:n peruskirjan 8. artiklassa?
"8 artiklaKukin sopimuspuoli julistaa, etteivät mitkään nyt voimassa olevat kansainväliset sitoumukset sen ja minkään muun sopimuspuolen tai minkään kolmannen valtion välillä ole ristiriidassa tämän sopimuksen määräysten kanssa ja sitoutuu olemaan solmimatta kansainvälisiä sitoumuksia, jotka ovat ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa."
Osoite: http://www.atlanttiseura.fi/nato/wp-content/uploads/2014/06/Pohjois-Atlantin-sopimus-suomennos.pdf
Suomen on siis julistettava NATO:lle, ettei Pariisin rauhansopimukseen kirjoitettu liittoutumattomuusvaatimus ole ristiriidassa NATO:N peruskirjan 8. artilan kanssa.
Ydinkysymys on: - Miten Venäjä reagoi Suomen sopimusrikkomukseen?
Ukrainan liittoutumattomuus
Oliko Ukrainalla jokin sopimus Venäjän kanssa?
Vai oliko Victor Janukovitshin aikainen laki Ukrainen liittoutumattomuudesta?
Uutinen Kalevassa:
"Ukraina harkitsee liittoutumattomuudesta luopumistaUkrainan presidentti Petro Poroshenko antoi torstaina maan parlamentille lakiesityksen, jonka mukaan maa luopuisi sotilaallisesta liittoutumattomuudesta.
STT-AFP 18.12.2014 23:36
”Ukrainan presidentti Petro Poroshenko antoi torstaina maan parlamentille lakiesityksen, jonka mukaan maa luopuisi sotilaallisesta liittoutumattomuudesta. Ukraina määritteli itsensä liittoutumattomaksi vuonna 2010 maan edellisen presidentin Viktor Janukovitshin johdolla.
Poroshenkon mukaan lakiesityksen tekemiseen pakotti Venäjän vihamielisyys.
– Ukrainan liittoutumaton asema on osoittautunut tehottomaksi keinoksi varmistamaan maan turvallisuus ulkomaista aggressiota ja painostusta vastaan, presidentin nettisivulla perusteltiin.
Poroshenko on sanonut Ukrainan tavoittelevan jäsenyyttä Euroopan unionissa ja pitänyt myös Nato-jäsenyyttä mahdollisena.”
https://www.kaleva.fi/ukraina-harkitsee-liittoutumattomuudesta-luopumist/1907267
Oliko Ukrainan liittoutumattomuudesta luopumisessa kyse "EY:n perustamissopimuksen 234 artiklan noudattamisesta"?
Kertaus:
Artikla 234 edellyttää, että uusi jäsenvaltio ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin omien valtiosopimustensa mukauttamiseksi jäsenyyden velvoitteisiin. Tällaisia toimia voivat olla aikaisempien sopimusten irtisanominen tai muuttaminen.
Artiklan 234 velvoite on dokumentoitu myös ”Liittymislakiesityksen (HE 135-1994 vp) sivulla 19 otsikon ”3.3.2. Kansainväliset sopimukset” alaotsikon ”Sopimuksentekomenettely ja sopimusten asema EY:n oikeudessa” alla:
"Artiklassa edellytetään, että uusi jäsenvaltio ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin omien valtiosopimustensa mukauttamiseksi jäsenyyden velvoitteisiin. Tällaisia toimia voivat olla aikaisempien sopimusten irtisanominen tai muuttaminen.”
Lue myös aikaisempi versioni http://jormajaakkola.fi/Pariisin%20rauhansopimus