EU-DEMOKRATIAA!

EU-demokratia on lumedemokratiaa

Mikä on EU:n asetus?

Hyvä lukija, tervetuloa lukemaan ja ihmettelemään! Toivottavasti luette tekstin loppuun.

Millainen säädös EU:ssa on ASETUS?

Vastaus lyhyesti sanottuna:

Asetus on kaikkein epädemokraattisin EU-säädös!
Asetus nimittäin tulee voimaan ilman eduskunnan - ilman minkään jäsenmaan parlamentin - äänestystä, suoraan jäsenyyden velvoitteena.
Se, että suomalainen "EU-kansalainen" saa äänestää EU-parlamenttivaaleissa ja eduskuntavaaleissa, ei ole todellista demokratiaa. Nimittäin EU:n päätösvalta on Suomen eduskunnan päätöksenteon yläpuolella.

Muun muassa Suomessa kritisoitu ennallistamisasetus ja Marinin hallituksen aikainen asetus EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymiskokonaisuudesta ovat EU-säädöksiä, joista ei siis minkään jäsenmaan parlamentissa äänestetä.

Samoin oli euro. Onko lukijalleni yllätys, että myös euro tuli voimaan asetuksella? Suomessa huijattiin kansanedustajia ja eduskunnassa leikittiin demokratiaa.

ASETUS

Komission sivulta löytyy teksti:

"Asetukset ovat säädöksiä, joita sovelletaan automaattisesti ja yhtäläisesti kaikissa EU-maissa heti niiden tultua voimaan. Niitä ei tarvitse erikseen saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Asetukset sitovat kaikkia EU-maita koko laajuudessaan."

Edellä oleva teksti löytyy komission sivulta ottamastani kuvakaappauksesta, joten kannattaa jatkaa lukemista! Laitoin kuvakaappauksen yhteyteen myös linkin tiedon lähteeseen.

Laajempi selvitys asetuksesta ja EU-demokratiasta löytyy alla olevasta selvityksestä, joka ei ole musta-tuntuu-juttua, vaan virallista tietoa.

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO VNS 2-1991

Tammikuun 9. päivänä 1992 eduskunnalle annetussa Valtioneuvoston selonteossa (VNS 2-1991) "EY-jäsenyyden vaikutuksista Suomelle" on maininta, että Suomen eduskunta osallistuu etukäteen jäsenyyden velvoitteisiin.

Mainittakoon, että jäsenyyden velvoitteita olivat kaikki jo tuolloin (siis 9.1.1992) voimassa olleet EY-säädökset (acquis) ja myös 9.-10.12.1991 Maastrichtissa esitelty liittovaltiosuunnitelma (finalite politique).

Kuva selonteon VNS 2-1991 sivun 24 vasemmasta palstasta, luvusta

"III OIKEUSJÄRJESTYS JA POLIITTINEN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTELMÄ"

Tuo teksti hämmästytti minua. Miten ihmeessä jo jäsenyysneuvotteluissa eduskunta sitoutuu ennakolta ratkaisuihin, ja että ennakkohyväksyminen sitoisi eduskuntaa oikeudellisestikin?

Osa EY-säädöksistä ei edellytä Suomen valtion voimaansaattamistoimia!

Mitä nuo tekstit tarkoittavat?

Tekstit herättivät mielenkiintoni lukea lisää ja tutkia asiaa...

Kuva edellä mainitun sivun 24 oikeasta palstasta:

Selitys otsikkoon "Perussopimuksien voimaansaattaminen":

EY:n perussopimus on Rooman sopimus, jota on vuosikymmenten varrella täydennetty. Eduskunnalle 9.1.1992 annetun selonteon ( VNS 2-1991) edellä , siis 9.-10.12.1991 esiteltiin Maastrichtissa perussopimuksia täydentävä liittovaltioon johtava suunnitelma.

Kuvassa on selkeätä tekstiä, joka myös hämmästyttää:

"Valtiosopimuksen määräyksen poiketessa perustuslain tasoisesta säännöksestä, voidaan valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n mukaan soveltaa ns. supistettua perustuslain säätämisjärjestystä. Voimaansaattamislaki hyväksytään tällöin päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Ehdotusta ei tarvitse julistaa kiireelliseksi, eikä sitä voida jättää lepäämään."

Erikoista selonteon tekstissä jo 9.1.1992 on maininta perussopimusten voimaansaattamisesta "supistetussa perustuslain säätämisjärjestyksessä" eli vain 2/3 eduskunnan enemmistöllä, sillä kyseistä säätämisjärjestystä koskeva lakiesitys tuli eduskunnan äänestykseen vasta 17.1.1992!

Selonteon mukaan siis oltiin varmoja, että eduskunnasta löytyisi 17.1.1992 äänestyksessä 5/6 kiireellisyysenemmistö valtiopäiväjärjestyksen muutokseen eli myöhemmin tapahtuvaan tien raivaamiseen EY:n jäseneksi vain 2/3 enemmistöllä.

"EY:n jäsenyysvelvoitteista seuraisi sellaisia poikkeuksia perustuslakien säännöksistä, että syntyisi tarve muuttaa myös perustuslakien sanamuotoja."

Koska Suomen EY-jäsenyys kaikkine velvoitteineen hyväksytään eduskunnassa vain 2/3 enemmistöllä, herää kysymys, miten Suomen perustuslakia yllä olevan tekstin perusteella muutetaan?

Lähdin tutkimaan lisää EU:n päätösten voimaansaattamissäädöksiä. Perustuslain "muutostarve" selkisi. Selvisi myös se, että asetus on rajuinta EY-säädöstä, sillä siitä ei jäsenmaan parlamentin kuulu äänestää ollenkaan.

Siis asetus tulee jäsenmaassa voimaan jo jäsenyyden velvoitteena, koska se kuuluu perussopimukseen (Rooman sopimus, Maastrichtin sopimus).

PERUSTUSLAIN MUUTOKSET EY-VELVOITTEIDEN HYVÄKSYMISEKSI

EY:stä tulevien säädösten eduskuntakäsittelyä varten Valtiosääntökomitean tehtävänä oli tehdä mietintöjä EY-velvoitteiden hyväksymiseksi.

KOMITEANMIETINTÖ 1992:23

Sitaattina mietinnön 1992:23 kuvailulehti:

"Komiteanmietintö 1992:23
VALTIOSÄÄNTÖKOMITEA 1992:n II OSAMIETINTÖ
ETA-sopimuksesta aiheutuvat järjestelyt

Toimielimen asettamispäivä 5.3.1992
Julkaisun päivämäärä 18.6.1992
puheenjohtaja Seppo Tiitinen
sihteerit Niilo Jääskinen, Ora Meres-Wuori, Peter Saramo
ISBN 951-47-5282-1
ISSN 0356-9470

Tiivistelmä:

"Komitea on selvittänyt, miten ETA-sopimus vaikuttaa eduskunnan, tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulkopoliittisiin ja kansainvälisiä asioita koskeviin valtaoikeuksiin sekä niihin liittyviin päätöksentekojärjestelmiin ja työnjakoon. Komitea on esittänyt muutoksia ja lisäyksiä Suomen Hallitusmuotoon, valtiopäiväjärjestykseen, lakiin valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimivallasta sekä valtioneuvoston ohjesääntöön. Komitea tekee loppumietinnössään toimeksiantonsa mukaisesti vastaavan selvityksen ja siitä mahdollisesti aiheutuvat esitykset Euroopan yhteisön jäsenyyden mahdollisesti vaatimien järjestelyjen osalta."

Mietinnön ehdotuksesta säädettiin kaksi lakia, jotka oli päivättiin 10.12.1993.

Laki 1116-1993 10.12.1993

Ensimmäisellä lailla (Laki 1116-1993) karsittiin presidentin ulkopoliittinen päätösvalta. Lain voimaan tuloon saakka Hallitusmuodon 33 §:ssä oli lukenut, että presidentti määrää ulkopolitiikasta.

Lailla 1116-1993 alkuperäisen presidentin valtaoikeuksia koskevan Hallitusmuodon 33 §:n tekstin perään lisättiin kohta a. Katso kuva.

Ensimmäisen momentin tekstiä voi pitää itsestään selvyytenä, sillä eduskunta säätää lait:

"Eduskunta osallistuu kansainvälisissä toimielimissä tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun siten kuin valtiopäiväjärjestyksessä säädetään."

Toisessa momentissa on outoa tekstiä:

"Valtioneuvosto määrää, sen estämättä mitä 33 §:ssä säädetään, 1 momentissa tarkoitetussa kansainvälisessä toimielimessä tehtävän päätöksen kansallisesta valmistelusta ja, siltä osin kuin tällainen päätös ei vaadi eduskunnan hyväksymistä eikä sisältönsä vuoksi myöskään edellytä asetuksen antamista, päättää muistakin siihen liittyvistä Suomen toimenpiteistä."

Siis alkuperäisessä presidentin valtaoikeuksia koskevassa tekstissä "presidentti määrää ulkopolitiikasta" ei enää 15.12.1993 lähtien pidäkään paikkaansa, jos ETA:ssa ja EY:ssä tapahtuu valmistelua, joka ei vaadi eduskunnan hyväksymistä.
Loppukaneettina hallitus päättää muistakin ETA:an ja EY:hyn liittyvistä toimenpiteistä!

Klikkaa sininen linkki Hallitusmuodon 33 a §

HM 33 a §:ssä väitetään, että Eduskunta osallistuu johonkin. Mihin? Siksi pitää palata tekstiin:

"Eduskunta osallistuu kansainvälisissä toimielimissä tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun siten kuin valtiopäiväjärjestyksessä säädetään."

Miten eduskunta osallistuu ETA:ssa ja EY:ssä tehtävien päätösten valmisteluun?

Vastaus löytyy samana päivänä päivätystä laista (Laki 1117-1993) eli puhemiehen pykälän (VJ 54 §) muutoksesta.

Laki 1117-1993 10.12.1993

Tällä toisella lailla (Laki 1117-1993) säädettiin Valtiopäiväjärjestyksen 54 §:ään eli puhemiehen pykälään tekstin rukkaus eli a-, b- ja c-kohtien lisäys.

Valtiopäiväjärjestyksen 54 §:n b-kohta on asetuksen ennakkokäsittelyä varten eduskunnan täysistunnossa. Äänestääkö eduskunta, vaiko vain keskustelee?

Seuraavaksi kuva Valtiopäiväjärjestyksen 54 pykälästä, joka oli säädetty ETA-jäsenyyttä varten. Löytyykö tekstistä kohta, jossa sanotaan, että eduskunta äänestää?

VJ 54 b §:stä käy selväksi, että eduskunta ei tee päätöstä eli ei äänestä, vaan vain keskustelee. Keskustelukin jää vain puhemiesneuvoston harkintaan.

Edellä oleva oli siis säädetty EY-säädösten ennakkokäsittelyä Suomen ETA-jäsenyydessä.

Klikkaa sininen linkki Puhemiehen pykälä VJ 54

Juuri ennen EU-jäsenyyttä (31.12.1994) rukattiin VJ 54 pykälää lisäämällä kohtia. Katso kuva

Miten eduskunta tekee päätöksen täysistunnossa? Lue uudelleen ja ihmettele!

Klikkaa yllä oleva lakiteksti sinisestä linkistä Puhemiehen VJ 54 § 31.12.1994

Perustuslaki 2000:een tekstit uudistettiin. Lue pykälien tekstit.

Pykälä 97 on säädetty asetuksen käsittelyä varten, sillä asetus perustuu EU:n perussopimukseen. Pääministeri antaa eduskunnalle pääministerin ilmoituksen, jonka jälkeen eduskunta keskustelee.

Puheenvuorot käytetään puolueiden suuruusjärjestyksessä, ensin käyttää etukäteen valmistellun suurimman puolueen edustaja ja viimeisenä pienimmän puolueen edustaja. Jos aikaa jää, voivat yksittäiset kansanedustajatkin käyttää puheen vuoron.

Klikkaa sininen linkki Perustuslaki 2000: 8 luku Kansainväliset suhteet

EY-demokratia ei vuonna 1992 selontekoa (VNS 2-1991) käsiteltäessä ollut todellista suomalaista demokratiaa, sillä asetus on jäsenmaata velvoittavaa, joten EU-säädökset olivat Suomen silloisen Hallitusmuodon 1- ja 2-pykälien vastaisia. Niin ja tietenkin myös nykyisen perustuslain 1-, 2- ja 3-pykälien kanssa ristiriidassa.

Kyseiset pykälät täysivaltaisesta tasavallasta ja vallan kolmijaosta ovat merkityksettömiä eli ns. kuolleita kirjaimia.

Direktiivi puolestaan on EY-säädös, lainsäädäntöohje, josta jäsenmaan parlamentti saa tehdä kansallisen lain, mutta vain EY-määräysten edellyttämällä tavalla.

ASETUKSET JA DIREKTIIVIT

Klikkaa tietolähde sinisestä linkistä EU-law

Asetus Wikipedian mukaan:

Erittäin selkeätä tekstiä. Direktiivistä voidaan päättää kansallisesti eli eduskunnassa, mutta asetuksesta ei.

Klikkaa sininen linkki Asetus Wikipediassa

PÄÄMINISTERI MARININ PÄÄMINISTERIN ILMOITUS

Pääministeri Marin piti 9.9.2020 pääministerin ilmoituksen EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymiskokonaisuudesta. Kysymyksessä on asetus, josta eduskunta voi vain keskustella.

EU:n monivuotiseen rahoituskehys-asetukseen liitettiin myös asetus Koronan aiheuttamasta elpymiskokonaisuudesta. Esitys asetuksesta oli päivätty jo 28.5.2020.

Keskustelu alkoi kello 14. Pääministeri Marin sanoi:

"Arvoisa puhemies! Arvoisat kansanedustajat! EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä päästiin sopuun heinäkuussa yli kahden vuoden tiiviiden neuvottelujen jälkeen."

"Suomi pyrki myös aktiivisesti varmistamaan, että elpymisväline on EU:n perussopimusten mukainen. Suomen pyynnöstä neuvoston, eli jäsenmaiden, oikeuspalvelu arvioi huolellisesti kokonaisuuden ja katsoi sen perussopimusten mukaiseksi. Lopullisen kannan asiaan muodostaa EU-tuomioistuin."

Ensimmäinen sitaatti kertoo, että asetuskokonaisuudesta päästiin sopuun jo heinäkuussa 2020 ja että elpymisvälineasetus on Suomen pyynnöstä arvoitu perussopimusten mukaiseksi.

Missä vaiheessa asetukseen oli tehty Suomen eduskunnan täysistunnon päätös?

Viimeisen ryhmäpuheenvuoron käytti Harry Harkimo kello 14.56-14.58. sen jälkeen puheenvuoro annettiin kello 14.59 Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraiselle. Tuppuraisen jälkeen alkoi debattikeskustelu 15.02, joka päättyi pari minuuttia yli kello 17. Ennen keskustelun päättymistä mainittiin, että elpymiskokonaisuuteen liittyvistä omista varoista tulee varsinainen päätöksenteko myöhemmin eduskunnassa eli 18.5.2021.

Klikkaa sininen linkki eduskuntakeskusteluun

Pääministerin ilmoitus EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymiskokonaisuudesta

Tallenna linkki pääministeri Marinin pääministerin ilmoituskeskusteluun.

Ylen uutinen kertoi yllä mainitusta elpymiskokonaisuuteen liittyvistä omista varoista päättämisestä 18.5.2021. Uutisteksti:

"Eduskunta hyväksyi EU-elvytyspaketin, 10 kokoomuslaista ja kaksi keskustalaista liittyi vastustajiin – katso miten kansanedustajat äänestivät

Euroopan unionin mittava elvytyspaketti on saanut eduskunnan hyväksynnän. Kokoomuksesta paketin vastustajiin liittyi entinen puhemies ja ministeri Paula Risikko. Hallituspuolueiden edustajista vastaan äänesti kaksi.

ANTTI PILKE, VOITTO-ROBOTTI, MATTI KOIVISTO 18.5.2021 14:00 Päivitetty 18.5.2021 17:55

Eduskunta on hyväksynyt EU:n elvytyspaketin, jonka on tarkoitus nostaa EU-alue jaloilleen koronakriisin jälkeen.

Paketti sai eduskunnan hyväksynnän äänin 134–57. Paketin hyväksymiseen vaadittiin kahden kolmasosan enemmistö."

Tuolla äänestyksellä 18.5.2021 ei enää voitu kaataa Elpymisvälinettä, sillä se oli asetuksella jo heinäkuussa 2020 hyväksytty Suomen haluamalla tavalla!

Marin antoi elpymiskokonaisuusasetuksesta pääministerin ilmoituksen 9.9.2020.

KRONOLOGIA ELPYMISVÄLINEASETUKSESTA

- Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-pandemian jälkeisen elpymisen tukemiseksi COM/2020/441 final/2 oli päivätty jo 28.5.2020. Klikkaa sininen linkki NEUVOSTON ASETUS

- Elpymisväline oli jo 16. heinäkuuta 2020 EU:n virallisessa lehdessä sivuilla C 364/124-C 364/131. Klikkaa sininen linkki Elpymisväline EU:n virallisessa lehdessä

- Pääministerin ilmoitus 9.9.2020.

Klikkaa sininen linkki eduskuntakeskusteluun Pääministerin ilmoitus EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymiskokonaisuudesta

- Eduskunnan päätös omista varoista 18.5.2021. Klikkaa sininen linkki Ylen uutinen

Äänestyksessä 18.5.2021 oli enää kysymys Suomen valtion budjettiin liittyvistä omista varoista, siitä, miten Suomi käyttää takaisin saamansa rahat.

Eivätkö kansanedustajat todellakaan muutamia kokoomuslaisia toisinajattelijoita kovistelleessaan tietäneet, että asetus on tulee voimaan jäsenyyden velvoitteena?

LAKIEN PALJASTUS MAATALOUTTA KOSKEVISTA ASETUKSISTA

Mitä eduskunta tulikaan hyväksyneeksi vuonna 1994?

Sitaatit kahdesta eri laista, joilla eduskunta luovutti Suomen maatalouden päätösvallan maan rajojen ulkopuolelle:

1. EU-liittymislakiesitys:

HE 135-1994 vp, sivu 36:

”5.1.3.1.Maatalous
Maatalouspolitiikan tavoitteet ja periaatteet"

"EY:lle on annettu yksinomainen toimivalta maatalouspolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi. Jäsenvaltiot eivät voi noudattaa kansallista maatalouspolitiikkaa.”

2. Erillinen EY:n yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP) koskeva lakiesitys:

"HE 149-1994 vp (CAPin voimaansaattaminen Suomessa)"

Sitaatti kohdasta

”1.2. Euroopan yhteisön (EY) yhteinen maatalouspolitiikka ja lainsäädäntö”:

"Euroopan yhteisöjen lainsäädäntö"

”EY:lle on annettu yksinomainen toimivalta maatalouspolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi. Jäsenvaltiot eivät voi noudattaa kansallista maatalouspolitiikkaa tai antaa kansallisia säännöksiä asioista, joista on säännelty yhteisötasolla.

EY:n yhteistä maatalouspolitiikkaa säännellään pääasiassa asetuksilla, mutta myös direktiiveillä ja päätöksillä. Yhteistä maatalouspolitiikkaa sääntelevät asetukset sekä niiden nojalla annetut päätökset ovat jäsenyyden toteutuessa sellaisenaan Suomea sitovia ja tulevat ilman erillistä voimaanpanoavälittömästi sovellettaviksi.”

Siis: EY:llä on yksinomainen toimivalta maataloudessa ja EY:n yhteistä maatalouspolitiikkaa säännellään pääasiassa asetuksilla.

Hyvä kysymys:

Miksi Hallituksen esityksissä HE 135-1994 ja HE 149-1994 kummittelee lyhenne EY?

Siksi, että EU on mielikuvien EU. Nimittäin EU:n syntyminen marraskuussa 1993 on suomalaisten päättäjien harhautus, josta on virallisesti huomautettukin. Maastrichtin sopimuksen liittovaltioon johtavat aiheet olivat vain tulevaisuuden suunnitelma.

EU nimittäin syntyi vasta 1.12.2009, jolloin EU-perustuslaki, jota harhautusmielessä kutsutaan Lissabonin sopimukseksi. EU-perustuslaki-nimitys vaihdettiin Lissabonin sopimukseksi sen jälkeen, kun Ranska ja Alankomaat hylkäsivät sopimuksen kansanäänestyksessä touko-kesäkuussa 2005.

Vasta EU-perustuslaissa Euroopan unioni sai "oikeushenkilön aseman" ja Maastrichtin liittovaltioaiheet saivat lainvoiman. Samalla EY (eli kolme Euroopan yhteisöä) lakkasi olemasta.

Klikkaa sininen linkki Sopimus EU:n perustuslaista

Kysymys:
Eivätkö kansanedustajat vuosina 1992-94 ETA- ja EY-päätöksiä tehdessään ymmärtäneet ennakkopäätöksen eli asetuksen merkitystä?

Ilmeisesti eivät, sillä tämänkin päivän ministerit ja kansanedustajat eivät sitä näytä ymmärtävän. Ymmärtämättömyys käy esille myös EU-parlamenttiehdokkaiden katteettomista lupauksista.
Vai onko niin, että EU-parlamenttiin pääseminen on hillotolppa eli unelmien täyttymys?

Suomen kansalaisia on jo 30 vuotta järkyttävällä tavalla harhautettu äänestämään EU-parlamenttivaaleissa.

TOTUUDEN KERTOVA ULKOMINISTERIÖN JULKAISU

Paljon kertova Ulkoministeriön julkaisu ”Ora Meres-Wuori: Integraatioratkaisut ja Suomen ulkopoliittinen päätöksentekojärjestelmä, Ulkoasiainministeriö 1994, Helsinki" paljastaa asian. Sitaatti:

”Lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan luovuttaminen eräin osin EY:n toimielimille ottaen huomioon myös EY:n tuomioistuimen kehittämät oikeusperiaatteet välittömästä oikeusvaikutuksesta ja ensisijaisuudesta rajoittavat Suomen täysivaltaisuutta. Toisaalta tällainen luovutus on ristiriidassa myös kunkin valtiollisen perustehtävän luovuttamista koskevien sääntöjen ja käytännön kanssa.”

Todella selkeätä tekstiä.

Asetus on välitöntä oikeusvaikutusta, siis ilman eduskunnan päätöstä.

Suomen valtion päätösvallan luovuttaminen EU:lle Hallitusmuodon 1 ja 2 pykälien vastaisesti on laiton eli Suomi ei ole päivääkään ollut EU:n jäsen.

Päätösvallan luovuttamisessa - presidentti Mauno Koiviston määräyksillä - tapahtui valtiopetos.

Valtiopetos on rikos, joka ei vanhene.

Miksi jokaista suomalaista koskevasta valtiopetoksesta ei puhuta?

Suomi ei enää ole demokratia eikä oikeusvaltio.

Kokemäen Jalonojalla 9.6.2024

Jorma Jaakkola
Kokoomuksen jäsen numero 69267
044-230 2707

Voit lähettää viestiä sähköpostiini klikkaamalla sinistä linkkiä "Ota yhteyttä"

Voit jakaa tietoa kotisivustani alla olevien sosiaalisen median linkkien avulla