Leikkaukset vai oma raha?
© Jorma Jaakkola
Julkaistu 26.4.2024
Päivitetty 4.5.2024
Tämä selvitykseni - hallituksen leikkausten ja lisävelanoton tausta - on identtinen 6.4.2024 julkaisemani selvityksen "Työreformi vai leikkaukset" kanssa.
Miksi Suomi on velkaantunut?
Miksi tehdään leikkauksia?
Julkisen sektorin leikkaukset ovat seurausta siitä, että kansallinen keskuspankki, Suomen Pankki, ei saa Euroopan keskuspankin alaisuudessa enää toimia itsenäisesti:
1. Suomen Pankki ei saa antaa keskuspankkirahoitusta.
Seuraus; Koska valtion rahat eivät riitä perustuslakiin kirjoitettuihin julkisen sektorin palveluihin on Suomen otettava ulkomailta lainaa.
2. Suomen Pankki ei saa säädellä oman valuutan arvoa.
Liian vahva euron kurssi haittaa vientiteollisuuden kannattavuutta. Kannattamattomuuden seurauksena vientiyritykset ovat vaikeuksissa ja siirtyvät pois Suomesta.
3. Suomen Pankki ei saa enää päättää korkopolitiikasta.
Koska valtion rahat eivät riitä, on valtion otettava lainaa ukkomailta ja/tai leikattava julkiselta sektorilta. Tätä tapahtui jo syksyllä 1992 ja velkaantuminen jatkuu edelleen...
RATKAISU
Asiaan on kuitenkin ratkaisu. Toisaalla olen dokumenteilla todistanut, että Suomen markan hävittämisestä ei ole annettu lakiesitystä. Klikkaa sininen linkki Markan laiton hävittäminen
Suomen Markka ei ollut vain rahayksikkö vaan itsenäisen valtion raha- ja talouspolitiikan hoitoon tarkoitettu instrumentti, johon liittyvät edellä numeroimani kolme Markan hävittämisessä menetettyä päätösvaltaa.
Ensiksi kerron dokumenttien tukemana Suomen Pankin keskuspankkirahoituksesta.
KESKUSPANKKIRAHOITUS ELI SETELIRAHOITUS
Suomen markka siis on edelleen Suomen valtiosääntöoikeudellinen rahayksikkö, instrumentti, jota pitäisi käyttää Suomen raha- ja talouspolitiikan instrumenttina.
Yksi keskeinen omaan rahayksikköön liittyvä päätösvalta liittyy juuri keskuspankkirahoitukseen, valtion lainaan, jota ei koskaan tarvitse maksaa takaisin.
Miksi keskuspankkirahoitus on kielletty?
IIRO VIINANEN: VAARAN VUODET
Iiro Viinanen kertoo kirjassaan "Vaaran vuodet" sivuilla 26-27 keskuspankkirahoituksesta, joka siis liittyisi myös tämän päivän taloustilanteen ratkaisemiseen:
”Budjettipäällikkö Raimo Sailas oli puolestaan saanut presidentti Koivistolta tehtäväkseen laatia muistion siltä varalta, että valtio ajautuisi likviditeettikriisiin. Raportin laati sellainen budjettineuvos Hannu Mäkinen. Tunnelma oli tietysti sama kuin Suomen Pankissa muutaman sadan metrin päässä. Olimme veitsen terällä ja tilanne saattoi kriisiytyä lopullisesti hyvin nopeasti.
Kuivakka juridinen Toiminta valtion ligviditteettikriisissä -raportti oli päivätty 8.10.1992. Siinä kerrottiin parilla kymmenellä sivulla toimet, joihin valtion pitää ryhtyä, jos valtion maksukyky keskeytyy. Näin syvällä oltiin siis jo tuolloin, mutta ennusmerkkejä ei voi haluttu ymmärtää. Valmiuslain ja muiden poikkeustoimien perusteet käytiin läpi.
Jopa setelirahoituksen eli valtion käytössä oleva rahan määrän lisääminen selvitettiin. Se olisikin ollut moniin muihin lainsäädännön lainsäädännöllisesti hankalampiin toimiin verrattuna yksinkertaisempi, sillä perustuslain suojaa tällä yksinoikeudella ei ilmeisesti ole, joten setelirahoituksesta voitaisiin säätää myös tavallisella lailla, Mäkinen arveli.
Mäkinen kuitenkin varoitti, että lisärahan painamiseen liittyy suuria riskejä ja vaaroja, joten ”sitä ei liene syytä edes hankita käytettäväksi ennen kuin aikaisintaan likviditeettikriisin synnyttyä.” ”
Miksi Suomen Pankin setelirahoitusta eli keskuspankkirahoitusta ei toteutettu?
Yksi syy keskuspankkirahoitusmahdollisuuden hylkäämiseen oli Hannu Mäkisen kertoma riski. Se oli Suomen markan ulkoisen arvon lasku, jota ei jostain syystä haluttu.
Mainittakoon, että vuoden 1993 alussa kolme professoria kritisoi presidentti Koivistoa vahvan markan politiikasta. Koivisto hermostui professorien arvostelusta niin paljon, että selitti kolmessa eri mediassa Suomen markan heikentäjät suurtyöttömyyden syyllisiksi. Minulla on asiasta videotallenteita ja lehtileikkeitä.
Toinen, vielä merkittävämpi, syy liittyi ETA-sopimukseen. ETA:an ja EY:hyn liittyminen oli ulkopolitiikkaa, josta presidentti Koivisto Hallitusmuodon 33 §:n mukaan määräsi.
Suomen ETA-jäsenyyssopimus, joka sisälsi talous- ja rahaliiton toisen (EMU 2) vaiheen, oli allekirjoitettu Portugalin Portossa jo 2.5.1992. Iiro Viinanen kertoi presidentti Koiviston pyytämästä raportista, joka oli päivätty 8.10.1992.
Koiviston muistelmakirjassa Kaksi kautta on Koiviston (MK) ja budjettipäällikkö Raimo Sailaksen (RS) keskustelu 17.9.1992 sanasta sanaan sivuilla 381-289. Tässä on sitaattina ydinasia:
"RS: "Jos on kysymys lakisääteisistä menoista, niin käsitykseni mukaan tilanne on se, että silloin syntyy liki perustuslaillinen kriisi. On voimassa laki, jota ei voida noudattaa."
MK: "Sanotaan, että on tilanne, jota laki ei tunne."
RS: "Aivan. Siihen ei taida oikein mitään ratkaisua olla. Se johtaa keskusteluun eduskunnassa siitä, miten hallitus on hoitanut tehtävänsä, kun se ei pysty noudattamaan eduskunnan hyväksymää budjettia ja lainsäädäntöä."
MK: "Niin. Entäs sitten? Sellaista kriisilainsäädäntöä ei ilmeisestikään ole, jonka nojalla voitaisiin prosessi hallita laillisesti?"
RS: "Sitten olemme mustassa aukossa. Maassa vallitsee tilanne, jossa on lainsäädäntö voimassa, jonka aikana esimerkiksi lapsilisät pitää maksaa kerran kuussa, mutta rahaa ei tule tilille.""
Nämä oleelliset tekstit ovat kotisivullani, klikkaa sininen linkki Koiviston CV
Keskuspankkirahoituksella valtiontalouden ongelma olisi hoidettu laillisesti, mutta 8.9.1992 alkaneessa laittomassa kellutuksessa markan arvo olisi vajonnut!
Kerrottakoon tähän väliin: Markan kelluttamien oli laitonta. Siksi Koivisto oli ottanut yhteyttä oikeuskansleriin. Markan kelluttamisella Koivistolla oli tarkoituksena/tavoitteena lokakuun lopulla toteuttaa 1992 annetun rahalain säätäminen ilman ongelmia. Rahalailla ryöstettiin Markan ulkoisen arvon päätösvalta Suomen Pankilta, jotta seuraava hallitus voi siirtää päätösvallan ERM-kytkennässä EKP:lle. Tässäkin Koivisto toimi ovelasti - viisi vuotta etukäteen - ilman. että kansanedustajat ymmärsivät, mihin rahalain muutoksella pyrittiin.
Koivisto oli tietoinen, että EMU 2 kieltää kansallisen eli Suomen Pankin keskuspankkirahoituksen ja tämä tulisi ETA-sopimuksen mukaan koskemaan Suomea mahdollisesti jo 1.1.1993, viimeistään 1.1.1994 alkaen, siis jo vuotta ennen EY-jäsenyyttä.
ETA-sopimus oli siis allekirjoitettu 2.5.1992 Portossa, Suomenkin valtiojohdon allekirjoittamana, vaikka eduskunta ei ETA-sopimusta/-lakia ollut vielä hyväksynytkään.
Niinpä presidentti Koivisto, ulkopolitiikasta määrääjänä, oli asettautunut Suomen Pankin päättäjien yläpuolelle määräämään myös Suomen talous- ja rahapolitiikasta, joka ei presidentille ollenkaan kuulunut.
DOKUMENTIT KESKUSPANKKIRAHOITUKSEN KIELLOSTA
Brysselissä Suomea neuvottelevana virkamiehenä edustanut finanssineuvos Lasse Aarnio kirjoittaa Eurooppa-tiedotuksen kirjasessa ”Näkemyksiä EMUsta 2, Toivanen, Päivi; Aarnio, Lasse; Suomi.
Ulkoasiainministeriö. Eurooppa-tiedotus 1996” sivulla 5 mm.: EMU:n ensimmäinen vaihe alkoi 1.7.1990. Tuolloin vapautettiin pääomien vapaa liikkuminen jäsenvaltioiden välillä. 1.1.1994 alkoi EMU:n toinen vaihe, jonka tärkein säädös oli keskuspankkirahoituksen kielto.
Sama tieto löytyy virallisena tekstinä:
”EMU:n I vaihe:
- Pääomaliikkeet vapautetaan.
- Keskuspankkien yhteistyötä lisätään.
- Ecu (Euroopan valuuttayksikkö, euron edeltäjä) tulee vapaaseen käyttöön.
- Taloudellinen lähentyminen etenee.”
Välihuomautus: Suomikin oli mukana EMU I:ssä jo 1.7.1990!
Virallisen tekstin lainaus jatkuu:
”EMU:n II vaihe:
- Euroopan rahapoliittinen instituutti perustetaan.
- Julkisen sektorin keskuspankkirahoitus kielletään.
- Jäsenvaltioiden rahapolitiikkaa yhdenmukaistetaan.
- Taloudellinen lähentyminen syvenee.
- Edetään kohti kansallisten keskuspankkien riippumattomuutta, jonka tulee toteutua
Euroopan keskuspankkijärjestelmän perustamiseen mennessä.
- Kolmatta vaihetta valmistellaan.”
Katso sivu 3 klikkaamalla sinisestä linkistä Suomen Pankki
Klikkaa sinisestä linkistä EMU:n vaiheet EKP:n sivustolla
TALOUSSANOMAT 17.4.2024: JULKINEN VELKA SUHTEESSA BKT:HEN, %
Taloussanomat uutisoi 17.4.2024 EU-maiden julkisesta velasta suhteessa bruttokansantuotteeseen
Klikkaa sininen linkki Taloussanomat
KALEVI SORSA TIESI
Kalevi Sorsa kirjoitti vuonna 1992 kirjassaan UUSI ITSENÄISYYS, että Euroopan yhdentyminen on sosiaalidemokraattien tehtävä.
Sorsa halveksi kansaa luvussa "Kovalla markalla pehmeään yhteiskuntaan", sitaatti sivuta 134:
”Euroopan yhdentymisprosessia ei enää pysähdytä mikään, eivät edes kansanäänestykset.”
Kaksi sitaattia sivulta 233:
”Lopulta on selkeästi ymmärrettävä, etteivät tämän päivän sosialistipuolueet enää ole työväestön luokkapuolueita.”
”Suhteessa EY:hyn tulee Euroopan sosialidemokraateilla olla päämääränä järjestön muuttaminen aikaisempaa demokraattisemmaksi ja samalla Euroopan muuttaminen aikaisempaa sosialistisemmaksi. EY:n suurimpana poliittisena ryhmänä sosialidemokraateilla ja sosialisteilla on mahdollisuus merkittäviin aloitteisiin ja saavutuksiin ennen kaikkea näillä alueilla.”
Sitaatti sivulta 239:
”Eurooppalaisuus avaa huikaisevan tehtäväkentän. Integraation vaaliminen liittyy luontevasti vasemmiston perintöön. Tämän hetken suuri tehtävä on varustaa EU (ja Eta) päätösvaltaisilla demokraattisilla elimillä.”
Tähän väliin on syytä mainita, että Sorsa tiesi tarkalleen, mitä oli tulossa. Sitaatti sivulta 142:
”Julkisen sektorin alijäämälle asetettu EMU-ehto toteutuu Suomen Pankin laskelmien mukaan vuoteen 1995 mennessä vain, jos valtiontaloudessa sitoudutaan nykyistä pitkäjänteisemmin menojen supistuksiin tai verojen korotuksiin. Nollalinja ei riitä. Verojen korotukset tuntuvat mahdottomilta Suomen jo nykyisinkin useimpia muita EY-maita korkeamman verokannan takia. Sitä paitsi verojen korotukset synnyttävät hinta- ja kustannuspaineita.
EMU-linja edellyttää julkisen sektorin menojen supistamista lähivuosina! Myös EMU-jäsenyyden tavoite kuluttajahintojen nousun taittamiseksi saattaa osoittautua ongelmalliseksi. Hinnoittelu- ja palkkakäyttäytymistä ei voi jatkaa entiseen malliin. Inflaation odotuksen varaan rakennettu talous ei täytä jäsenyydenehtoja.”
Lisää sitaatteja kirjasta Uusi itsenäisyys, sivu 245:
”Toisaalta valtiosäännön uudistus lisää ratkaisevasti hallituksen toimintamahdollisuuksia. Hallitus ei enää tarvitse työmarkkinajärjestöjen ja opposition tukea. ”
Siinäpä se, Orponkaan hallitus ei tarvitse EMU-aikana opposition ja työnarkkinajärjestöjen tukea!
JULKISEN SEKTORIN PALVELUIDEN ROMUTTAMINEN
Sivulla 261 olevan sitaatin pitäisi avata vasemmistolaistenkin silmät:
”Julkisen sektorin tehostaminen on uusi tehtävä. Se on kehitettävä kilpailukykyiseksi yksityiseen sektoriin nähden. Tämä on nimenomaan sosialidemokraattien tehtävä, koska kukaan ei epäile heitä julkisen sektorin romuttamis- ja yksityistämispyrkimyksistä. ”
Hyvinvointivaltion romuttaminen alkoi presidentti Koiviston jo 1980-luvulla tekemällä suunnitelmalla, josta Kalevi Sorsa tiesi kertoa edellä mainitsemassani vuonna 1992 julkaisemassaan kirjassa Uusi itsenäisyys. Marinin hallituksen toiminta oli johdonmukaista jatkoa presidentti Koiviston aloittamille toimille.
SUOMEN PANKIN PÄÄJOHTAJA SIRKKA HÄMÄLÄINEN TIESI
Suomen Pankin pääjohtaja Sirkka Hämäläinen kirjoitti ihan oman lukunsa ”Mauno Koivisto ja Suomen Pankki” kirjaan ”Pitkä linja Mauno Koivisto Valtiomies ja vaikuttaja”.
Sitaatti sivulta 158:
"Koiviston talouspoliittisessa ajattelussa – ja erityisesti sen kansainvälisessä ja rakennepoliittisessa ulottuvuudessa – olivat jo 1970-luvulla sisällä kaikki ne piirteet, joille itse asiassa EY-integraatio ja Maastrichtin sopimus rahaunionin osalta pitkälti rakentuvat.”
KOIVISTO PALJASTI TAVOITTEET JO VUONNA 1966
Sirkka Hämäläinen kertoo 1970-luvusta. Hämäläinen ei tiennyt, että Koivisto oli jo vuonna 1966 perillä EY:n kehittymisestä. Koivisto nimittäin oli koonnut kirjoittamansa muistiot ja pitämänsä puheet kirjaan "MAUNO KOIVISTO: LINJAN VETOA, Kirjayhtymä, Helsinki 1968".
Näyttää siltä, että EFTA on kohta tehnyt tehtävänsä ja että se saa jo pian mennä."
Koivisto tiesi jo 1966, mitä EFTA:lle tapahtuisi ja valtiovarainministerinä harjoittamallaan tarkoitushakuisella vahvan markan politiikalla Koivisto loi ovelasti kansalaisille mielikuvia Suomen markan pienuudesta.
KOIVISTO MÄÄRÄSI
Rafael Paasio kertoo Koivistosta "kun aika on kypsä" -kirjansa sivulla 263:
”Valtiovarainministeri Koivisto, joka vuoden 1968 alusta oli nimitetty Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajaksi, sanoi tammikuussa 1968:
"- Minä tämän kuluneen kaksivuotiskauden aikana en ole ollut missään vaiheessa pakotettu tunnustamaan sitä, että olisi tehty joku huomattavampi talouspoliittinen virhe. Tosin silloin tulee aina mieleen se juttu äidistä, joka sanoo, että "se on kumma kun sanotaan, etteivät äidit näe vikoja lapsissaan, että kyllä minä vaan näkisin, jos niitä olisi! "
Koivisto määräsi varsin pitkälle valtiontaloudellisista uudistuksista ja toimenpiteistä. Kaikki ei mennyt aina niin kuin hän tai joku muu oli kuvitellut, mutta toimeen tultiin."
Koivisto toimi em. kaksivuotiskauden valtiovarainministerinä siten, että syksyllä 1967 tehtiin suurdevalvaatio. Suomen Pankin pääjohtaja Klaus Waris halusi kesällä 1967 erota, koska tulossa oleva devalvaatio on häpeällinen. Samassa Suomen Pankin kokouksessa, jossa devalvoinnista päätettiin, nimitettiin Mauno Koivisto Wariksen seuraajaksi.
Suomen Pankin pääjohtajana Koivisto sai taustavaikuttamiseen suuremman mahdollisuuden kuin saattoi edes uneksia. Loppu on Suomen talouden osalta surullista historiaa.
SALAINEN 1000-SIVUINEN EY-SELVITYS
ILTA-SANOMAT kertoi lauantaina 21.12.1991 (A-P. Pietilä), otsikko ja teksti:
"Salainen raportti tukee Suomen EY-jäsenyyttä
Vain viisi ministeriä tuntee selvityksen
Ulkoministeriön laatima salainen selvitys tukee Suomen EY-jäsenyyttä. Toistaiseksi vain neljä ministeriä pääministerin ja presidentin lisäksi tuntevat raportin sisällön. Pääministeri Esko Aho (kesk.) kieltäytyi eilen jyrkästi antamasta tietoja selvityksestä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle."
"Valtiontaloudelle EY-jäsenyys aiheuttaisi myös suuria rahoitusongelmia. Rajojen avautuminen ja tavaroiden vapaa liikkuvuus kaikkien jäsenmaiden kesken merkitsisi tulli- ja valmisteverotuottojen tuntuvaa vähentymistä. Valtion tulot laskisivat noin kymmeneksellä eli 17-20 miljardia markkaa vuodessa. Tämä aiheuttaisi suuria paineita niin valtion kuin kuntataloudenkin supistamiselle. Esille nousisi myös sosiaaliturvan rahoittaminen omavastuuperiaatteella. ”
SUOMEN KORKEAN VALTIOJOHDON EMU-HUIJAUS
Suomen kansalaisia huijattiin siten, että Suomen raha- ja talouspolitiikan instrumentista, Markasta, ja siihen liittyvästä päätösvallasta luopumisesta voidaan päättää eduskunnassa myöhemmin.
Tosiasiassa Suomen eduskunnan olisi pitänyt jo 31.12.1994 mennessä hyväksyä Markan poistaminen Hallitusmuodon 72 §:stä.
Koska eduskunnasta ei olisi löytynyt tarvittavaa 5/6 kiireellisyysenemmistöä, joka kiireelliseen perustuslain muuttamiseen tarvitaan, tekaisi EU-ministeriryhmä 20.12.1993 pidetyssä kokouksessa Eduskuntaa harhauttaakseen valheellisen EMU-varauman pääministeri Esko Ahon ollessa kokouksen puheenjohtajana.
Ei Esko Aho EMU-varaumaa tietenkään omin päin tehnyt, sillä Suomen liittäminen EU:n jäseneksi oli ulkopolitiikkaa, josta presidentti Hallitusmuodon 33 §:n mukaan määräsi.
Valheellista EMU-varaumaa siis tarvittiin syksyllä 1994 eduskunnan harhauttamiseen. Pöytäkirja 16/93 20.12.1993 määrättiin UM:ssä salaiseksi. Korkein hallinto-oikeus vahvisti salassapidon syksyllä 2000.
Nyt on aika vaatia Esko Aho valtakunnanoikeuteen, sillä valtiopetos ei vanhene.
Klikkaa sininen linkki Markan laiton hävittäminen
Jorma Jaakkola
Salaisen EMU-varaumapöytäkirjan otteen 1.12.1999 haltuunsa saanut kansalainen
044-230 2707
Päivitetty 4.5.2024
Voit jakaa tietoa kotisivustani alla olevien sosiaalisen median linkkien avulla.
Voit lähettää sähköpostia klikkaamalla sinistä linkkiä Ota yhteyttä