Työreformi vai oma raha?
© Jorma Jaakkola
Julkaistu 6.4.2024
Päivitetty 17.4.2024
Päivitetty 28.2.2026
Työreformi on julkisen sektorin palveluiden eli Soten leikkausten tavoin seurausta siitä, että kansallinen keskuspankki, Suomen Pankki, ei saa Euroopan keskuspankin alaisuudessa enää toimia itsenäisesti:
1. Suomen Pankki ei saa antaa keskuspankkirahoitusta.
Julkisen sektorin tarpeisiin eivät rahat riitä, joten Suomen on otettava ulkomailta lainaa.
2. Suomen Pankki ei saa säädellä oman valuutan arvoa.
Liian vahva euron kurssi haittaa vientiteollisuuden kannattavuutta. Kannattamattomuuden seurauksena vientiyritykset ovat vaikeuksissa ja siirtyvät pois Suomesta.
3. Suomen Pankki ei saa enää päättää oman valuutan korosta.
Koska palkat eivät jousta, on tehtävä työreformi.
RATKAISU
Asiaan on kuitenkin ratkaisu. Toisaalla olen dokumenteilla todistanut, että Suomen markan hävittämisestä ei ole annettu lakiesitystä. Klikkaa sininen linkki Markan laiton hävittäminen
Suomen Markka ei ollut vain rahayksikkö vaan itsenäisen valtion raha- ja talouspolitiikan hoitoon tarkoitettu instrumentti, johon liittyvät edellä numeroimani kolme Markan hävittämisessä menetettyä päätösvaltaa.
Ensiksi kerron dokumenttien tuella Suomen Pankin keskuspankkirahoituksesta.
KESKUSPANKKIRAHOITUS ELI SETELIRAHOITUS
Suomen markka siis on edelleen Suomen valtiosääntöoikeudellinen rahayksikkö, instrumentti, jota pitäisi käyttää Suomen raha- ja talouspolitiikan instrumenttina.
Yksi keskeinen omaan rahayksikköön liittyvä päätösvalta liittyy juuri keskuspankkirahoitukseen, valtion lainaan, jota ei koskaan tarvitse maksaa takaisin.
Miksi keskuspankkirahoitus on kielletty?
IIRO VIINANEN: VAARAN VUODET
Iiro Viinanen kertoo kirjassaan "Vaaran vuodet" sivuilla 26-27 keskuspankkirahoituksesta, joka siis liittyisi myös tämän päivän taloustilanteen ratkaisemiseen:
”Budjettipäällikkö Raimo Sailas oli puolestaan saanut presidentti Koivistolta tehtäväkseen laatia muistion siltä varalta, että valtio ajautuisi likviditeettikriisiin. Raportin laati sellainen budjettineuvos Hannu Mäkinen. Tunnelma oli tietysti sama kuin Suomen Pankissa muutaman sadan metrin päässä. Olimme veitsen terällä ja tilanne saattoi kriisiytyä lopullisesti hyvin nopeasti.
Kuivakka juridinen "Toiminta valtion ligviditteettikriisissä"-raportti oli päivätty 8.10.1992. Siinä kerrottiin parilla kymmenellä sivulla toimet, joihin valtion pitää ryhtyä, jos valtion maksukyky keskeytyy. Näin syvällä oltiin siis jo tuolloin, mutta ennusmerkkejä ei voi haluttu ymmärtää. Valmiuslain ja muiden poikkeustoimien perusteet käytiin läpi.
Jopa setelirahoituksen eli valtion käytössä oleva rahan määrän lisääminen selvitettiin. Se olisikin ollut moniin muihin lainsäädännön lainsäädännöllisesti hankalampiin toimiin verrattuna yksinkertaisempi, sillä perustuslain suojaa tällä yksinoikeudella ei ilmeisesti ole, joten setelirahoituksesta voitaisiin säätää myös tavallisella lailla, Mäkinen arveli.
Mäkinen kuitenkin varoitti, että lisärahan painamiseen liittyy suuria riskejä ja vaaroja, joten ”sitä ei liene syytä edes hankita käytettäväksi ennen kuin aikaisintaan likviditeettikriisin synnyttyä.” ”
Miksi Suomen Pankin setelirahoitusta eli keskuspankkirahoitusta ei toteutettu?
Yksi syy keskuspankkirahoitusmahdollisuuden hylkäämiseen oli Hannu Mäkisen kertoma riski. Se oli Suomen markan ulkoisen arvon lasku, jota ei jostain syystä haluttu. Mainittakoon, että vuoden 1993 alussa kolme professoria kritisoi presidentti Koivistoa vahvan markan politiikasta. Koivisto hermostui arvostelusta niin paljon, että selitti kolmessa eri mediassa Suomen markan heikentäjät suurtyöttömyyden syyllisiksi. Minulla on asiasta videotallenteita.
Toinen, vielä merkittävämpi, syy liittyi ETA-sopimukseen. ETA:an ja EY:hyn liittyminen oli ulkopolitiikkaa, josta presidentti Koivisto määräsi Hallitusmuodon 33 §:n mukaan.
Suomen ETA-jäsenyyssopimus, joka sisälsi talous- ja rahaliiton toisen (EMU 2) vaiheen, oli allekirjoitettu Portugalin Portossa jo 2.5.1992. Iiro Viinanen kertoi presidentti Koiviston pyytämästä raportista, joka oli päivätty 8.10.1992.
Koiviston muistelmakirjassa Kaksi kautta on Koiviston (MK) ja budjettipäällikkö Raimo Sailaksen (RS) keskustelu 17.9.1992 sanasta samaan sivuilla 381-389. Oleelliset sitaatit ovat kotisivullani. Klikkaa sininen linki "Koiviston CV". Tässä on ydinasia Koiviston kirjasta, sitaatti sivulta 383:
"RS: "Jos on kysymys lakisääteisistä menoista, niin käsitykseni mukaan tilanne on se, että silloin syntyy liki perustuslaillinen kriisi. On voimassa laki, jota ei voida noudattaa."
MK: "Sanotaan, että on tilanne, jota laki ei tunne."
RS: "Aivan. Siihen ei taida oikein mitään ratkaisua olla. Se johtaa keskusteluun eduskunnassa siitä, miten hallitus on hoitanut tehtävänsä, kun se ei pysty noudattamaan eduskunnan hyväksymää budjettia ja lainsäädäntöä."
MK: "Niin. Entäs sitten? Sellaista kriisilainsäädäntöä ei ilmeisestikään ole, jonka nojalla voitaisiin prosessi hallita laillisesti?"
RS: "Sitten olemme mustassa aukossa. Maassa vallitsee tilanne, jossa on lainsäädäntö voimassa, jonka aikana esimerkiksi lapsilisät pitää maksaa kerran kuussa, mutta rahaa ei tule tilille.""
"Sellaista kriisilainsäädäntöä ei ilmeisestikään ole, jonka nojalla voitaisiin prosessi hallita laillisesti?"
Koiviston muistelmien tekstit ovat kotisivullani, klikkaa sininen linkki Koiviston CV
Keskuspankkirahoituksella valtiontalouden ongelma olisi hoidettu!
Koivisto oli tietoinen, että EMU 2 kieltää kansallisen eli Suomen Pankin keskuspankkirahoituksen ja että EMU 2 tulisi voimaan jo Rooman 1. huippukokouksessa 25.-26.6.1990 päätettynä 1.1.1994 alkaen, siis jo vuotta ennen EY-jäsenyyttä.
EMU 1 ja EMU 2 kuuluivat ETA-sopimukseen. ETA-sopimus oli allekirjoitettu 2.5.1992 Portossa, Suomenkin valtiojohdon allekirjoittamana, vaikka eduskunta ei ETA-sopimusta/-lakia ollut vielä hyväksynytkään.
Niinpä presidentti Koivisto, ulkopolitiikasta määrääjänä, oli asettautunut Suomen Pankin päättäjien yläpuolelle määräämään myös Suomen talous- ja rahapolitiikasta, joka ei presidentille ollenkaan kuulunut.
DOKUMENTIT KESKUSPANKKIRAHOITUKSEN KIELLOSTA
Brysselissä Suomea neuvottelevana virkamiehenä edustanut finanssineuvos Lasse Aarnio kirjoittaa Eurooppa-tiedotuksen kirjasessa ”Näkemyksiä EMUsta 2, Toivanen, Päivi; Aarnio, Lasse; Suomi.
Ulkoasiainministeriö. Eurooppatiedotus 1996” sivulla 5 mm.: EMU:n ensimmäinen vaihe alkoi 1.7.1990. Tuolloin vapautettiin pääomien vapaa liikkuminen jäsenvaltioiden välillä. 1.1.1994 alkoi EMU:n toinen vaihe, jonka tärkein säädös oli keskuspankkirahoituksen kielto.
Sama tieto löytyy virallisena tekstinä:
”EMU:n I vaihe:
- Pääomaliikkeet vapautetaan.
- Keskuspankkien yhteistyötä lisätään.
- Ecu (Euroopan valuuttayksikkö, euron edeltäjä) tulee vapaaseen käyttöön.
- Taloudellinen lähentyminen etenee.”
Välihuomautus: Suomikin oli mukana EMU I:ssä jo 1.7.1990!
Virallisen tekstin lainaus jatkuu:
”EMU:n II vaihe:
- Euroopan rahapoliittinen instituutti perustetaan.
- Julkisen sektorin keskuspankkirahoitus kielletään.
- Jäsenvaltioiden rahapolitiikkaa yhdenmukaistetaan.
- Taloudellinen lähentyminen syvenee.
- Edetään kohti kansallisten keskuspankkien riippumattomuutta, jonka tulee toteutua
Euroopan keskuspankkijärjestelmän perustamiseen mennessä.
- Kolmatta vaihetta valmistellaan.”
Klikkaa sinisestä linkistä EMU:n vaiheet EKP:n sivustolla
TALOUSSANOMAT: JULKINEN VELKA SUHTEESSA BKT:HEN, %
Taloussanomat uutisoi 17.4.2024 EU-maiden julkisesta velasta suhteessa bruttokansantuotteeseen
Klikkaa sininen linkki Taloussanomat
TYÖREFORMI
Niiden yritysten, joiden kannattavuus on heikentynyt, pelastus euro-aikana on työreformi. Nämä asiat nousivat mieleeni, kun Orpon hallitus ryhtyi puhumaan työreformin tarpeesta. Nimenä työreformi ei ole uusi, sillä eräs ystäväni on arkistoinut siitä tietoa jo Holkerinhallituksen ajalta saakka. Niinpä minulla on yli 20 vuotta sitten tietokoneeni muistiin tallettamaani tietoa.Kirjassa "Mauno Koivisto - koko kansan presidentti" kerrotaan seuraavaa. Kun Mauno Koivisto oli valittu tasavallan presidentiksi, rouva Tellervo Koivisto sanoi toimittajalle: -Mauno on bernsteinilainen sosialisti.
Bernsteinilaisuus tarkoittaa vallankumousta kynällä, talouden kautta, verettömästi.
Sitaatti Eduard Bernsteinin kirjasta:
"Ei vielä voi päättää, milloin maailman markkinat koko laajuudessaan ovat
valmiiksi muodostuneina... maailmanmarkkinat ovat voimaperäisen sekä
ulkoisen että sisäisen laajentumisen alaiset."
(Bernstein 1899)
Edellä oleva sitaatti on peräisin Eduard Bernsteinin teoksesta "Sosialismin edellytykset ja sosialidemokratian tehtävät" (Die Voraussetzungen des Sozialismus und die Aufgaben der
Sozialdemokratie), joka julkaistiin vuonna 1899. Eduard Bernstein (1850 Berliini – 1932) oli saksalainen sosiaalidemokraattinen teoreetikko ja poliitikko, joka syntyi juutalaiseen perheeseen.
Holkerin hallitus oli presidentti Koiviston hallitus. Koiviston muistelmista selviää, että Koivisto otti jo ennen eduskuntavaaleja Holkeriin yhteyttä ja kertoi, että Holkeri on pääministerikandidaatti.
Presidentti Koivisto toteutti suunnitelmiaan Holkerin hallituksella.
Niinpä Harri Holkerin hallituksen ”hallittu rakennemuutos” valmisteli myös työreformia. Seuraavassa lainauksia tuon ajan kirjasta ”Ihminen uudistuvassa työelämässä, Talouspoliittinen konferenssi Joensuu 17.11.1987”, Valtion painatuskeskus 1988.
Otsikko "Työllisyys 10 vuotta keskeisenä tavoitteena", sivu 74:
”Se, joka tänään sanoo asettavansa työllisyyden keskeiseksi tavoitteeksi, joutuu valitettavasti uskottavuuden ongelman eteen. Nykyinen hallitus on kirjannut ohjelmaansa, että sen keskeisiä tavoitteita ovat työttömyyden tuntuva alentaminen, hintojen nousun hidastaminen kansainvälistä inflaatiota alemmaksi ja markan ulkoisen arvon säilyttäminen vakaana. Kun nämä jossakin kohden eivät käykään yksiin, voidaan lyödä vetoa, että työttömyyden alentamisesta tingitään. Työllisyyslain kohtalo jo tämän osoittaa”.
(Jarmo Wahlström, SKDL)
Otsikko "Hallitun rakennemuutoksen myytti", sivu 75:
”Nyt muutoksen kohteena on teollisuus. Muutoksen vauhti riippuu kansainvälistymisestä. yritykset pyrkivät länsimarkkinoille, Euroopan talousyhteisön ympärillä yhdentyvään kapitalistiseen Eurooppaan. Hallitus ja Suomen Pankki tukevat tätä pyrkimystä”.
(Jarmo Wahlström, SKDL)
Lainaus samasta kirjasta, sivu 14, johtaja Susanna Miekk-oja Postipankista:
”Kansainvälistyminen ja säännöstelyn purkaminen mahdollistivat Suomen lyhyen rahan markkinoiden eli rahamarkkinoiden kehittymisen. Eräs merkittävimmistä tuloksista on heliborin luominen Suomeen.”
Sitaatti samalta sivulta:
”Säännöstelyn purkamisesta ja samaan aikaan tapahtuneesta ulkomaisen lainanoton liberalisoitumisesta on seurauksena lisääntynyt kilpailu, ei vain kotimaisten vaan myös ulkomaisten rahoittajien kanssa. Rahaa on myytävä, ei myönnettävä”.
Kirjan Oy Eurooppa Ab, 1999 takakannessa on paljon puhuvaa tekstiä, sitaatti:
"EU:ssa on tunnetusti demokratiavaje. Tilanne antaa eri eturyhmien lobbausjärjestöille erittäin suuret mahdollisuudet vaikuttaa EU:n politiikkaan. Brysselissä toimiikin noin 10'000 lobbaria. Tärkeimmät etujärjestöt ovat suurteollisuuden järjestöjä. Kaikkein vaikutusvaltaisin ja samalla suurelle yleisölle tuntemattomin on European Round Table of Industrialists, ERT, jossa ovat edustettuina tärkeimmät eurooppalaiset ylikansalliset yritykset. Suomesta mukana on Nokian pääjohtaja Jorma Ollila. ERT:n vaikutusvalta perustuu siihen, että sillä on suorat yhteydet komissaareihin ja muihin EU:n tärkeimpiin päättäjiin. Esimerkiksi Ay- ja ympäristöliikkeen lobbausjärjestöt voivat vain unelmoida tällaisista suhteista."
"UNICE pitää kilpailukyvyn uhkina politiikkaa, jolla tähdätään esimerkiksi työpaikkojen luomiseen, perusturvaan, ympäristön hoitoon ja työläisten oikeuksien tunnustamiseen."
Klikkaa sininen linkki
UNICE =Union of Industrial and Employers' Confederations of Europe
Euroopan teollisuuden etujärjestöjen ja työnantajien yhteistyöjärjestö (UNICE) asetti jo 1980-luvulla työreformin tulevaisuuden tavoitteeksi EY:n alueelle. Yritykset uhkaavat siirtää tehtaansa ulkomaille, jos palkat eivät jousta.
Kansallinen lainsäädäntö otettiin pois kansallisvaltioilta. Sama unelma toteutui jo kansainväliselle suur-businekselle, kun EKP sai ylikansallisen päätäntävallan kansallisvaltioiden raha- ja talouspolitiikkaan.
Tulevaisuuden tavoitteet (Maastrichtin sopimus) olisi pitänyt olla tiedossa integraationeuvottelukunnalla, jonka
puheenjohtajana oli pääministeri Esko Aho.
Varapuheenjohtajina olivat Pertti Salolainen ja Paavo Väyrynen.
Muina jäseninä olivat
Pekka Tuomisto (VNK),
Martti Ahtisaari (UM),
Veli Sundbäck (UM),
Teuvo Kallio (OM),
Juhani Perttunen (SM),
Aimo Pajunen (PLM),
Eino Keinänen (VM),
Jaakko Numminen (OPM),
Reino Uronen (MMM),
Juhani Korpela (LM)
Bror Wahlroos (KTM),
Heikki S. von Herzen (STM),
Pertti Sorsa (TM),
Lauri Tarasti (YM).
Edustus ko. toimikuntaan oli seuraavista järjestöistä:
Ahvenanmaan maakuntahallitus, SP, Tieteen keskustoimikunta, PRH, TEKES, TH, 5TH, Kilpailuvirasto, Kuluttajavirasto, UL, STK, SAK, STTK, AKAVA, TVK, TKL, Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto, Suomen Metalli-, Kone- ja Sähköteknisen Teollisuuden Keskusliitto, Elintarviketeollisuusliitto, Pienteollisuuden Keskusliitto, SYKL, MTK, Svenska Lantbruksprodukternas Centraalförbund, Kalatalouden Keskusliitto, KKK, Kaupan Keskusliitto, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto, Suomen Pankkiyhdistys ja Suomen Kaupunkiliitto.
Edustus ko. toimikuntaan oli seuraavista puolueista: Suomen Keskusta, SDP, Kansallinen Kokoomus, Vasemmistoliitto, RKP, Vihreä Liitto, SKL, SMP ja Liberaalinen Kansanpuolue.
SUOMEN KUVALEHTI
Lisätietoa etsiessäni löysin vuoden 2007 Suomen Kuvalehdestä numerosta 8 artikkelin otsikolla ja lööppitekstillä:
Demarihallitukset ovat toteuttaneet suuren osan parjatusta keskustan työreformista. Jopa SAK on sulattanut työttömyysturvan ehtojen tiukennukset ilman lakonuhkia."
Siis jo vuonna 2007! Miksi vuonna 2024 järjestettiin pitkiä lakkoja?
Katso tarkemmin, ketkä toteuttivat työreformin! Klikkaa sininen linkki Työreformi Suomen Kuvalehdessä
EMU-PUSKURIT
Työmarkkinajärjestöt sopivat jo vuonna 1997 EMU:un liittyvän työreformin lisäksi EMU-puskurirahaston perustamisesta. EMU-puskuri kehitettiin talouden häiriöitä ja suhdannevaihteluita varten:
"Työeläkejärjestelmän EMU-puskuri
EMU-puskuri on työeläkejärjestelmään kerätty puskurirahasto, jonka avulla järjestelmä varautuu talouden häiriöihin ja suhdannevaihteluihin. EMU-puskurin tarkoituksena on, että huonoina taloudellisina aikoina työeläkemaksun nousua voidaan hillitä puskurin avulla."
Työeläkejärjestelmän EMU-puskuriksi kutsutaan yksityisalojen työeläkejärjestelmään kerättyä rahastoa, jonka avulla varaudutaan talouden häiriöihin ja suhdannevaihteluihin.
Työmarkkinajärjestöt sopivat puskurirahaston perustamisesta vuonna 1997, jolloin Suomessa valmistauduttiin liittymään Euroopan rahaliitto EMU:n jäseneksi. Palkansaajajärjestöt vaativat puskurien perustamista EMU-jäsenyysneuvottelujen yhteydessä. Taustalla oli ajatus siitä, että Suomen ja keskeisten EU-maiden taloudessa voisi tulla eri aikaan suhdannevaihteluita, joihin Suomessa ei enää EMU-jäsenyyden aikana voitaisi vastata valuuttakurssimuutoksilla, kuten devalvaatiolla. Puskurin avulla voitaisiin välttää työeläkemaksujen voimakasta vaihtelua suhdanteiden mukana.
EMU-puskuri on rakennettu keräämällä yksityisalojen työnantajilta ja työntekijöiltä taloudellisesti hyvinä aikoina hiukan enemmän työeläkemaksuja kuin oli tarpeen."
Klikkaa sininen linkki Työeläkejärjestelmän EMU-puskuriSAK:N PERTTI PARMANNE
SAK:n osastopäällikkö Pertti Parmanne Verkkouutisissa 30.4.1997, ensin otsikko ja lööppi:
"Parmanne: EMU-puskurit ovat SAK:lle kynnyskysymys
Ammattiyhdistysliike tuki Suomen liittymistä EU:n jäseneksi, mutta mahdollinen EMU-jäsenyys näyttää olevan huomattavasti pulmallisempi kysymys. Palkansaajajärjestöt eivät vielä olekaan ottaneet kantaa sen enempää EMU:n puolesta tai vastaan. Kynnyskysymykseksi näyttää muodostuvan nk. puskurirahastot."
Sitaatti:
"Huolena vähimmäisehdot, nimellispalkat ja yleissitovuus
Suomalaisen EMU-keskustelun alussa jotkut kytkivät EMU-jäsenyyteen ehdotuksia mm. yleissitovuudesta luopumisesta ja nimellispalkkojen alentamisesta. TT:n toimitusjohtaja Johannes Koroma ampui kuitenkin tällaiset ajatukset alas.
Silti jotakin näyttää jääneen takaraivoon muhimaan. Parmanne sanoi seminaarissa, että SAK toivoo työnantajilta vielä ennen kesää kirjallisen, virallisin allekirjoituksin varustetun kannan, ettei EMU-jäsenyys merkitse työehtosopimusten vähimmäisehtoihin eikä niiden yleissitovuuteen puuttumista tai nimellispalkkojen alentamista."
Toinen sitaatti:"EMU-puskurit ovat vaikea asia
Toinen merkittävä kysymys on, miten ulkoisiin talouden häiriöihin varaudutaan EMU-oloissa, kun esimerkiksi finanssipolitiikan kalupakkia rajoittaa mahdollinen vakaus- ja kasvusopimus.
SAK on ehdottanut muiden sopeutumiskeinojen täydennykseksi erityisesti sosiaalivakuutuksen ja koulutuksen yhteyteen kerättäviä nk. puskurirahastoja suhdanteita tasoittamaan. Niiden ajatuksena on tukea palkkakehityksen vakautta ja saada työnantajamaksuihin joustoa.
Teollisuus ja työnantajat ovat kuitenkin suhtautuneet rahastoihin nihkeästi eikä halua ryhtyä niiden maksumieheksi. TT ei kuitenkaan ilmeisistä neuvottelutaktisista syistä ole niitä ehdottomasti tyrmännyt. Parmanne myöntää, että puskurirahastoasiat ovat hyvin vaikea asia."
Klikkaa sininen linkki Verkkouutiset
EMU-PUSKURIT SOVITTIIN MYÖS TYÖTTÖMYYSTURVAAN
EMU-puskurit sovittiin työeläkejärjestelmän lisäksi myös työttömyysvakuutusjärjestelmään.
Sitaatti Työllisyysrahaston verkkosivulta:
"Mikä on suhdannepuskuri ja milloin sitä voidaan käyttää?
Suomen liittyessä Euroopan talous- ja rahaliitto EMUun vuonna 1999 sovittiin ns. EMUpuskureista, joita kerätään työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmään. Hyvinä aikoina Työllisyysrahasto kerryttää suhdannepuskuria, jota voidaan käyttää silloin kun työttömyys on suurta ja rahaston tulot näin ollen pienemmät."
Klikkaa sininen linkki Työllisyysrahasto
KALEVI SORSA TIESI
Kalevi Sorsa kirjoitti vuonna 1992 kirjassaan UUSI ITSENÄISYYS, että Euroopan yhdentyminen on sosiaalidemokraattien tehtävä.
Sorsa halveksi kansaa luvussa "Kovalla markalla pehmeään yhteiskuntaan", sitaatti sivuta 134:
”Euroopan yhdentymisprosessia ei enää pysähdytä mikään, eivät edes kansanäänestykset.”
Kaksi sitaattia sivulta 233:
”Lopulta on selkeästi ymmärrettävä, etteivät tämän päivän sosialistipuolueet enää ole työväestön luokkapuolueita.”
”Suhteessa EY:hyn tulee Euroopan sosialidemokraateilla olla päämääränä järjestön muuttaminen aikaisempaa demokraattisemmaksi ja samalla Euroopan muuttaminen aikaisempaa sosialistisemmaksi. EY:n suurimpana poliittisena ryhmänä sosialidemokraateilla ja sosialisteilla on mahdollisuus merkittäviin aloitteisiin ja saavutuksiin ennen kaikkea näillä alueilla.”
Sitaatti sivulta 239:
”Eurooppalaisuus avaa huikaisevan tehtäväkentän. Integraation vaaliminen liittyy luontevasti vasemmiston perintöön. Tämän hetken suuri tehtävä on varustaa EU (ja Eta) päätösvaltaisilla demokraattisilla elimillä.”
Tähän väliin on syytä mainita, että Sorsa tiesi tarkalleen, mitä oli tulossa, sitaatti sivulta 142:
”Julkisen sektorin alijäämälle asetettu EMU-ehto toteutuu Suomen Pankin laskelmien mukaan vuoteen 1995 mennessä vain, jos valtiontaloudessa sitoudutaan nykyistä pitkäjänteisemmin menojen supistuksiin tai verojen korotuksiin. Nollalinja ei riitä. Verojen korotukset tuntuvat mahdottomilta Suomen jo nykyisinkin useimpia muita EY-maita korkeamman verokannan takia. Sitä paitsi verojen korotukset synnyttävät hinta- ja kustannuspaineita.
EMU-linja edellyttää julkisen sektorin menojen supistamista lähivuosina! Myös EMU-jäsenyyden tavoite kuluttajahintojen nousun taittamiseksi saattaa osoittautua ongelmalliseksi. Hinnoittelu- ja palkkakäyttäytymistä ei voi jatkaa entiseen malliin. Inflaation odotuksen varaan rakennettu talous ei täytä jäsenyydenehtoja.”
Lisää sitaatteja kirjasta Uusi itsenäisyys, sivu 245:
”Toisaalta valtiosäännön uudistus lisää ratkaisevasti hallituksen toimintamahdollisuuksia. Hallitus ei enää tarvitse työmarkkinajärjestöjen ja opposition tukea. ”
Siinäpä se, Orponkaan hallitus ei tarvitse EMU-aikana työnarkkinajärjestöjen tukea!
Sivulla 261 olevan sitaatin pitäisi avata vasemmistolaistenkin silmät:
”Julkisen sektorin tehostaminen on uusi tehtävä. Se on kehitettävä kilpailukykyiseksi yksityiseen sektoriin nähden. Tämä on nimenomaan sosialidemokraattien tehtävä, koska kukaan ei epäile heitä julkisen sektorin romuttamis- ja yksityistämispyrkimyksistä. ”
SUOMEN KORKEAN VALTIOJOHDON EMU-HUIJAUS
Myös työmarkkinajärjestöjä huijattiin siten, että Suomen raha- ja talouspolitiikan instrumentista, Markasta, ja siihen liittyvästä päätösvallasta luopumisesta voidaan päättää eduskunnassa myöhemmin.
Tosiasiassa Suomen eduskunnan olisi pitänyt jo 31.12.1994 mennessä hyväksyä Markan poistaminen Hallitusmuodon 72 §:stä.
Koska eduskunnasta ei olisi löytynyt tarvittavaa 5/6 kiireellisyysenemmistöä, joka kiireelliseen perustuslain muuttamiseen tarvitaan, tekaisi EU-ministeriryhmä 20.12.1993 pidetyssä kokouksessa valheellisen EMU-varauman pääministeri Esko Ahon ollessa kokouksen puheenjohtajana.
Valheellista EMU-varaumaa tarvittiin syksyllä 1994 eduskunnan harhauttamiseen. Pöytäkirja 16/93 20.12.1993 määrättiin UM:ssä salaiseksi. Korkein hallinto-oikeus vahvisti salassapidon syksyllä 2000.
Nyt on aika vaatia Esko Aho valtakunnanoikeuteen, sillä valtiopetos ei vanhene.
Klikkaa sininen linkki Markan laiton hävittäminen
Jorma Jaakkola
Salaisen EMU-varaumapöytäkirjan otteen 1.12.1999 haltuunsa saanut kansalainen
044-230 2707
Päivitetty 19.4.2024
Voit jakaa tietoa kotisivustani alla olevien sosiaalisen median linkkien avulla.
Voit lähettää sähköpostia klikkaamalla sinistä linkkiä Ota yhteyttä