VALTIOPETOKSET VALTAKUNNANOIKEUTEEN!
Miksi Suomi velkaantuu?
Miksi palveluita leikataan?
JUURISYYNÄ OVAT VALTIOPETOKSET
JUURISYYNÄ OVAT VALTIOPETOKSET
© Jorma Jaakkola
Julkaistu 25.9.2026
Päivitetty 10.10.2026
Suomen talous on ajautunut kaikkien aikojen pahimpaan kriisiin!
UUTISIA TALOUDESTA
Iltalehden uutinen 30.9.2026:
"Suomi teki kiusallisen velkaennätyksen – Uusi raja rikki.
Suomen julkinen velka on nyt yli 90 prosenttia suhteessa BKT:hen. Suomen velkasuhde nousi ensimmäistä kertaa euroalueen keskimääräisen velkasuhteen yläpuolelle."
Osoite: https://www.iltalehti.fi/talous/a/b3224b7d-8061-4af3-8dc6-ed1995542649
Iltalehden/Taloussanomien uutinen 2.10.2026, otsikko ja lööppiteksti:
Suomen julkinen velka on kasvanut niin korkeaksi, että valtiolla on jäljellä kaksi kansalaisille karua vaihtoehtoa. Taloustieteen professorin Roope Uusitalon mukaan kumpikin on otettava käyttöön.”
Sitaatti tekstistä:
”Velka on Uusitalon mukaan kasvanut niin suureksi, etteivät pelkkä talouskasvu ja sen myötä kasvavat verotulot enää auta paikkaamaan tilannetta. Niinpä valtiolla on tulojen ja menojen tasapainottamiseen käytännössä kaksi keinoa:
Joko verojen kohottaminen tai menojen karsiminen . ”
Osoite: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000012311131.html
Kommentti:
Kolmas keino on valtiopetoksen saattaminen valtakunnanoikeuteen:
JUURISYYNÄ OVAT VALTIOPETOKSET, RIKOKSET, JOTKA EIVÄT VANHENE
Kukaan ei pysty kiistämään, mitä tuon esille, sillä Korkein hallinto-oikeus ryhtyi Ulkoministeriön asiakirjojen salaamisratkaisulla suojelemaan valtiopetoksen tehnyttä valtiojohtoa. Valtiopetokset on pikaisesti saatettava valtakunnanoikeuteen.Suomen taloustilanne on kaikkien aikojen pahimmassa kriisissä, joten kaikkien kansanedustajien on saatettava valtakunnanoikeus koolle.
Valtakunnanoikeuden käynnistämiseen tarvitaan vähintään 10 kansanedustajaa.
Kansanedustaja on saanut valtakirjan toimia kansan parhaaksi.
Syyllistyykö kansanedustaja, joka
kieltäytyy valtakunnanoikeuden käynnistämisestä, valtiopetokseen
osallistuneiden suojeluun? Mitä sanoo rikoslaki?
Rikoslaki:
"Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi."
Valtakunnanoikeuden käynnistäminen on siis jokaisen kansanedustajan tehtävä.
Suomen ei tarvitse pelätä EU:sta irtaantumista, sillä EFTA-jäsenyys turvaa kaupalliset edut.
AHON HALLITUKSEN VALTIOPETOKSET TIIVISTETYSTI:
1. Hallitusmuodon 72 §:ään kirjoitettu markka
Hallitusmuodon 72 §:ään kirjoitetun markan ja siihen liittyvän päätösvallan, mm. Suomen Pankin keskuspankkirahoituksen hävittäminen ilman lakia on valtiopetos.Valtiopetosten pääsuunnittelija ja
toteuttaja oli presidentti Koivisto. Koiviston kuoltua valtiopetoksista
vastaa niiden toteuttajana silloinen pääministeri Esko Aho.
Valtiopetosten suojelijat ovat oikeuskansleri ja korkein hallinto-oikeus:
Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen
Pasanen vastasi kanteluun drno 226/1/97 Suomen markan laittomasta hävittämisestä eli EMU-päätöksenteon muodonvalinnasta:”Hallituksen aikanaan tekemä eduskunnassa tapahtuvan EMU-päätöksenteon muodonvalinta on poliittinen tarkoituksenmukaisuuskysymys, johon oikeuskansleri ei voi toimivaltansa rajoissa puuttua.”
Pasanen siis väitti vastauksessaan, että oikeuskanslerilla ei ollut toimivaltaa valvoa presidentin ja hallituksen perustuslainvastaisia toimia. EMU tarkoittaa Euroopan yhteisöjen talous- ja rahaliittoa ja tietenkin sen rahayksikköä, euroa.
Korkein hallinto-oikeus
Korkein hallinto-oikeus siis ryhtyi suojelemaan valtiopetokseen ryhtynyttä korkeata valtiojohtoa!
Pöytäkirjaan 16/93 20.12.1993 tekaistiin valheellinen EMU-varauma eduskunnan harhauttamiseksi ja Hallitusmuodon 72 §:ään kirjoitetun markan hävittämisen siirtämiseksi tulevaisuuden ongelmaksi. Määräaika kansalliseen päätöksentekoon kuitenkin umpeutui jo 31.12.1994.
Asiasta enemmän osoitteessa EMU-petos
2. Suomen ainutlaatuinen valtiosääntö
Suomen ainutlaatuinen valtiosääntö oli ETA- ja EU-jäsenyyden esteenä:
A. Valtiopäiväjärjestyksen 67 pykälä eli vaikeutettu perustuslain säätämisjärjestys.
- Kiireelliseen perustuslain muuttamiseen vaaditaan 5/6 eduskunnan kiireellisyysenemmistö.
- Ei kiireelliseen perustuslain muuttamiseen vaaditaan kaksi käsittelyä, yksinkertainen enemmistö lain jättämiseen lepäämään yli vaalien ja eduskuntavaalien jälkeen 2/3 enemmistö. Näin toteutuu kansan tahto kansanedustajia valittaessa.
B. Hallitusmuodon (17.7.1919/94) 1 ja 2 pykälät
Suomen Hallitusmuodon 2 pykälässä toteutettiin Montesquen vallan kolmijako täydellisimmin koko maailmassa.
Alkuperäisen Hallitusmuodon (17.7.1919/94) 1 ja 2 pykälien vastainen päätöksenteko
liittyy
EU:n kovimpaan säädöstöön, neuvoston asetuksiin.
Neuvoston asetuksesta Suomen
eduskunta EI SAA EDES ÄÄNESTÄÄ, VAAN VAIN KESKUSTELLA. Neuvoston asetuksilla on voimaansaatettu
mm. EU:n yhteisvelka, Ennallistamisasetus ja Maatalouden
tilatukiuudistus.
ETA- ja EU-jäsenyyksissä Hallitusmuodon 1 ja 2 pykälistä tuli kuolleita kirjaimia.
Ahon hallitus antoi lakiesitykset, joilla Suomen perustuslakia (kohdat A ja B) muutettiin ETA- ja EU-jäsenyyden vaatimusten takia.
Siitä lisää seuraavassa:
OPPITUNTI VALTIOPETOKSISTA
VALTIOPETOSTEN VALMISTELU JA TOTEUTTAMINEN
1. MARKAN JA SIIHEN LIITTYVÄN PÄÄSTÖSVALLAN MENETTÄMINEN
Velkaantumisen sijasta tarvitaan oma raha ja Suomen Pankin keskuspankkirahoitus.
Hallitusmuodon 72 §:ään kirjoitetun markan ja siihen liittyvän päätösvallan laittomaan hävittämiseen liittyy pöytäkirja 16/93 20.12.1993 ja liitemuistio 1075/93 19.12.1993, joiden salaamisen korkein hallinto-oikeus vahvisti päätöksellään 17.10.2000, taltionumero 2608 ja diaarinumero 279/1/00.
Korkein hallinto-oikeus siis ryhtyi suojelemaan valtiopetokseen ryhtynyttä korkeata valtiojohtoa!
Pöytäkirjaan 16/93 20.12.1993 tekaistiin valheellinen EMU-varauma eduskunnan harhauttamiseksi ja Hallitusmuodon 72 §:ään kirjoitetun markan hävittämisen siirtämiseksi tulevaisuuden ongelmaksi. Määräaika kansalliseen päätöksentekoon kuitenkin umpeutui jo 31.12.1994.
Asiasta enemmän osoitteessa EMU-petos
2. HALLITUSMUODON (17.7.1919/94) VASTAINEN PÄÄTÖKSENTEKO
Alkuperäisen Hallitusmuodon (17.7.1919/94) 1 ja 2 pykälien vastainen päätöksenteko liittyy EU:n kovimpaan säädöstöön, neuvoston asetuksiin, joista Suomen eduskunta EI SAA edes äänestää. Neuvoston asetuksilla on voimaansaatettu mm. EU:n yhteisvelka.
Hallitusmuodon 1 ja 2 pykälien vastainen päätöksenteko liittyy myös direktiivien kansalliseen voimaansaattamiseen.
Suomi menetti itsenäisyytensä jo ETA-liittymislakiesityksen (HE 90-1992 vp) hyväksymisessä. ETA-jäsenyyttä varten säädettiin neuvoston asetusten eduskuntakäsittelyyn kaksi 10.12.1993 päivättyä lakia:
A) HALLITUSMUODON 33 §:N MUUTOS ETA-JÄSENYYTTÄ VARTEN
HALLITUSMUODON 33 §:N TEKSTIEN VERTAILU
"HM 33 §
Suomen suhteista ulkovaltoihin määrää presidentti, kuitenkin niin, että sopimukset ulkovaltojen kanssa ovat eduskunnan hyväksyttävät, mikäli ne sisältävät säännöksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan tai valtiosäännön mukaan muuten vaativat eduskunnan suostumusta. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.
Kaikki tiedonannot ulkovalloille tai Suomen lähettiläille ulkomailla ovat toimitettavat sen ministerin kautta, jonka toimialaan ulkoasiat kuuluvat.”
Siis presidentti määräsi ulkopolitiikasta.
———————
Edellä olevaan Hallitusmuodon 33 §:n tekstiin lisättiin 10.12.1993 kohta a:
”Eduskunta osallistuu kansainvälisissä toimielimissä tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun siten kuin valtiopäiväjärjestyksessä säädetään.
Valtioneuvosto määrää, sen estämättä, mitä 33 §:ssä säädetään 1 momentissa tarkoitetussa kansainvälisessä toimielimessä tehtävän päätöksen kansallisesta valmistelusta ja, siltä osin kuin tällainen päätös ei vaadi eduskunnan hyväksymistä eikä sisältönsä vuoksi myöskään edellytä asetuksen antamista, päättää muistakin siihen liittyvistä Suomen toimenpiteistä.”
Hallituksesta tuli a-kohdan lisäyksellä EU-asioiden voimaansaattaja ja eduskunta osallistuu päätöksentekoon pykälään lisätyn tekstin perusteella:
”Eduskunta osallistuu kansainvälisissä toimielimissä tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun siten kuin valtiopäiväjärjestyksessä säädetään.”
Miten eduskunta valtiopäiväjärjestyksen mukaan osallistuu kansainvälisissä toimielimissä (EU:ssa) tehtävien päätösten valmisteluun?Siitä seuraavaksi Valtiopäiväjärjestyksen 54 §:ssä.
B) VALTIOPÄIVÄJÄRJESTYKSEN MUUTOS ETA-JÄSENYYTTÄ VARTEN
Valtiopäiväjärjestyksen 54 §:ään (puhemiehen pykälä) lisättiin kohdat a, b ja c.Suomen Laki II 1994:
"Valtiopäiväjärjestyksestä
4 a luku.
Euroopan talousaluetta koskevien yhdentymisasioiden ennakkokäsittely (10.12.1993/1117)
54 a § (10.12.1993/1117): Valtioneuvoston on viipymättä kirjelmällään lähetettävä puhemiehelle tietoonsa tullut ehdotus sellaiseksi säädökseksi, josta päätetään Euroopan talousalueen sekakomiteassa tai EFTA-valtioiden pysyvässä komiteassa ja joka Suomessa olisi saatettava voimaan lailla tai joka muutoin vaatisi eduskunnan hyväksymistä.
Tällainen asia (yhdentymisasia) otetaan ennakkokäsittelyyn siten kuin tässä luvussa ja eduskunnan työjärjestyksessä säädetään.
54 b § (10.12.1993/1117)
Eduskunta ei tee päätöstä yhdentymisasian ennakkokäsittelyssä. Puhemiesneuvosto voi kuitenkin päättää yhdentymisasian ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa.
54 c § (10.12.1993/1117)
Puhemies toimittaa yhdentymisasiassa valtioneuvostolta saamansa kirjelmän säädösehdotuksineen ennakollisesti käsiteltäväksi suuressa valiokunnassa ja yleensä yhdessä tai useammassa suurelle valiokunnalle lausunnon antavassa erikoisvaliokunnassa.
Ennakkokäsittely voi jatkua, kunnes asianomainen kansainvälinen toimielin on päättänyt ennakkokäsittelyn kohteena olevan asian.
Valtioneuvoston on annettava ennakkokäsittelyyn osallistuville valiokunnille tiedot asian käsittelyvaiheista kansainvälisissä toimielimissä sekä ilmoitettava suurelle valiokunnalle hallituksen kanta yhdentymisasiassa.
Suuri valiokunta voi tarvittaessa antaa yhdentymisasiassa lausunnon valtioneuvostolle.
Ennakkokäsittelyyn osallistuvien valiokuntien jäsenten on noudatettava sitä vaiteliaisuutta, jota valiokunta valtioneuvostoa kuultuaan katsoo yhdentymisasian laadun vaativan."
54 b § (10.12.1993/1117)
Eduskunta ei tee päätöstä yhdentymisasian ennakkokäsittelyssä. Puhemiesneuvosto voi kuitenkin päättää yhdentymisasian ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa.
VALTIOPÄIVÄJÄRJESTYKSEN 54 §:N UUDISTAMINEN EU:TA VARTEN
Valtiopäiväjärjestyksen 54 §:ää uudistettiin EU-jäsenyyttä varten 31.12.1994 päivätyllä lailla. Pykälään lisättiin kohdat d, e, f ja g. Uudistettu pykälä kuului seuraavasti, teksti kirjasta Suomen laki II 1995:
"4 a luku. Euroopan unionin asioiden käsittely (31.12.1994/1551)
54 a § (31.12.1994/1551)
Pääministerin tulee antaa etukäteen suurelle valiokunnalle sekä Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta ulkoasiainvaliokunnalle tietoja Eurooppa-neuvoston kokouksessa esille tulevista asioista.
Pääministerin tulee antaa viipymättä eduskunnalle tai asianomaiselle valiokunnalle tietoja Eurooppa-neuvoston kokouksessa käsitellyistä asioista. Asianomainen valiokunta voi saamiensa tietojen johdosta tarvittaessa antaa lausunnon valtioneuvostolle.
54 b § (31.12.1994/1551)
Valtioneuvoston on viipymättä kirjelmällään lähetettävä puhemiehelle tietoonsa tullut ehdotus sellaiseksi säädökseksi, sopimukseksi tai muuksi toimeksi, josta päättää Euroopan unionin neuvosto ja joka muutoin valtiosäännön perusteella kuuluisi eduskunnan toimivaltaan.
Tällainen asia käsitellään eduskunnassa siten kuin jäljempänä tässä luvussa ja eduskunnan työjärjestyksessä säädetään, jollei erityisistä perustuslain säännöksistä muuta johdu. Samoin käsitellään myös sellainen 1 momentissa tarkoitettu asia, josta Euroopan unionissa päättää komissio tai muu toimielin neuvoston sille siirtämän toimivallan nojalla taikka kolmannen valtion tai kansainvälisen järjestön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella.
54 c § (31.12.1994/1551)
Puhemiesneuvosto voi päättää 54b§:ssä tarkoitetun asian ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta.
54 d § (31.12.1994/1551)
Puhemies toimittaa valtioneuvostolta saamansa kirjelmän ja sen tarkoittaman ehdotuksen käsiteltäväksi suuressa valiokunnassa ja yleensä yhdessä tai useammassa sille lausunnon antavassa erikoisvaliokunnassa. Jos asia koskee Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, kirjelmä ehdotuksineen toimitetaan suuren valiokunnan asemesta käsiteltäväksi ulkoasiainvaliokunnassa.
Käsittely voi jatkua, myös välillä toimitetuista edustajainvaaleista huolimatta, kunnes asia on päätetty Euroopan unionissa.
Valtioneuvoston on annettava käsittelyyn osallistuville valiokunnille tiedot asian käsittelyvaiheista Euroopan unionissa.Suurelle valiokunnalle tai ulkoasianvaliokunnalle on myös ilmoitettava valtioneuvoston kanta asiassa. Suuri valiokunta tai ulkoasianvaliokunta voi tarvittaessa antaa lausunnon valtioneuvostolle.
54 e § (31.12.1994/1551)
Suuren valiokunnan tulee pyynnöstään ja muutenkin tarpeen mukaan saada valtioneuvostolta selvitys asioiden valmisteluista Euroopan unionissa 48 §:n 2 momentissa mainittua asiaryhmää lukuun ottamatta.
Valiokunta voi tarvittaessa antaa lausunnon valtioneuvostolle. Puhemiesneuvosto voi päättää selvityksen ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa, jolloin eduskunta kuitenkaan ei tee päätöstä asiasta.
54 f § (31.12.1994/1551)
Euroopan unionin asioiden käsittelyyn osallistuvien valiokuntien jäsenten on noudatettava sitä vaiteliaisuutta, jota valiokunta valtioneuvostoa kuultuaan katsoo asian laadun vaativan.
Ulkoasianvaliokunnan jäseniin nähden on voimassa, mitä 48 §:n 4 momentissa säädetään.
54 g § (31.12.1994/1551)
Mitä 54a ja 54f §:ssä säädetään, sovelletaan vastaavasti niiden sopimusten, joihin Euroopan unioni perustuu, muuttamista käsittelevässä Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssissa esille tuleviin ja käsiteltyihin asioihin."
54 c § (31.12.1994/1551)
Puhemiesneuvosto voi päättää 54 b §:ssä tarkoitetun asian ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta.
Eduskunta siis ei äänestä, vaan vain keskustelee pääministerin ilmoituksesta koskien neuvoston asetusta, vieläpä sen jälkeen, kun asetus on jo voimassa ja julkaistu EY:n virallisessa lehdessä.
3. ETA- JA EU-JÄSENYYDEN VOIMAANSAATTAMINEN
ETA- ja EU-jäsenyydet saatettiin voimaan ns. helpotetulla valtiopäiväjärjestyksellä, vain eduskunnan 2/3 enemmistöllä - tilapäisellä säästölailla, joka oli suunniteltu 22.3.1989
asetetetussa valtiosääntökomiteassa. Holkerin hallituksen oikeusministeri Tarja Halonen esitteli säästölakiesityksen eduskunnalle:
Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen väliaikaisesta muuttamisesta (ns.
säästölakien säätämisjärjestys, HE 321-1990 vp).
Asiasta tarkemmin osoitteessa Valtiopetokset valtakunnanoikeuteen – laajempi.
Halosen esittämä lakiesitys ei tullut hyväksytyksi. Niinpä Esko Ahon hallitus toi eduskunnalle uuden säästölakiesityksen. Sitä hyväksyessään eduskunta ei tiennyt, että ETA-ja EU-jäsenyydet tultaisiin hyväksymään tilapäisellä säästölailla, vain eduskunnan 2/3 enemmistöllä.
Kuten kohdassa 2 kerrotaan, ei eduskunta äänestä neuvoston asetuksista, joilla on välitön oikeusvaikutus ilman eduskunnan täysistunnon äänestystä.
Saman asian kertoo kirja Ora Meres-Wuori: Integraatioratkaisut ja Suomen ulkopoliittinen päätöksentekojärjestelmä, Ulkoasiainministeriö 1994 Helsinki:
"Lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan luovuttaminen eräin osin EY:n toimielimille ottaen huomioon myös EY:n tuomioistuimen kehittämät oikeusperiaatteet välittömästä oikeusvaikutuksesta ja ensisijaisuudesta rajoittavat Suomen täysivaltaisuutta. Toisaalta tällainen luovutus on ristiriidassa myös kunkin valtiollisen perustehtävän luovuttamista koskevien sääntöjen ja käytännön kanssa.”
Neuvoston asetuksella oli siis jo ETA-jäsenyydessä välitön oikeusvaikutus, joka on Suomen Hallitusmuodon (1919) 1 § ja 2 §:n vastainen.
SAULI NIINISTÖN PUHE EDUSKUNNASSA
Kun Euroopan talousalueen perustamissopimus (ETA) 27.10.1992 eduskunnassa hyväksyttiin, menetti Suomi valtiosääntöoikeudellisen suvereniteetin tämän kansanedustaja Sauli Niinistön eduskunnassa pitämän kriittisen puheen mukaisesti. Sitaatti eduskunnan pöytäkirjasta 27.10.1992 sivulta 4004:
“Tämä Eta-sopimus on superlaki, joka väistämättä ulottaa vaikutuksensa myöskin suomalaisiin perustuslakeihin ja erityisesti suomalaisten perusoikeuksiin. Nimittäin Eta- säännökset – liki kaikentasoiset, mm. pöytäkirjan liitteet – saavat tässä lakipaketissa olevan voimaanpanolain perusteella hyvin korostetun aseman. Jokainen suomalainen, joka soveltaa suomalaista lakia, siis viranomainen, joka tehtävästä riippumatta soveltaa suomalaista lakia, on nimittäin velvollinen olemaan soveltamatta sitä, jos se on ristiriidassa jonkin asteisen Eta-sopimukseen sisältyvän säännöksen kanssa, mm. pöytäkirjan liitteiden kanssa."
Myös ETA-sopimuksen liitteellä oli oikeusvaikutus Suomeen kohdistuvaan tuomiovaltaan.
Suomen pankkien vakavaraisuus oli tutkittu ja todettu, että se ei täytä direktiivin edellyttämää 8 %:n vakavaraisuutta.
"Neuvoston direktiivi 89/647/ETY, annettu 18 päivänä joulukuuta 1989, luottolaitosten vakavaraisuussuhteesta (EYVL N:o L 386, 30.12.1989, s. 14)"
Suomen pankkien vakavaraisuus ei täyttänyt direktiivin edellyttämää 8 %:n vakavaraisuusehtoa, joten Suomea koskevaan ETA-sopimuksen liitteeseen oli kirjoitettu seuraava mukautusmääräys:
"c)
Itävalta ja Suomi luovat 1. päivään tammikuuta 1993 mennessä järjestelmän niiden luottolaitosten tunnistamiseksi, jotka eivät täytä direktiivin 10 artiklan 1 kohdan vaatimuksia. Toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat kunkin luottolaitoksen osalta aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 8 prosentin vakavaraisuussuhde saavutetaan mahdollisimman pian ja viimeistään 1 päivänä tammikuuta 1995. Siihen asti kunnes kyseiset luottolaitokset saavuttavat 8 prosentin vakavaraisuussuhteen, Itävallan ja Suomen toimivaltaiset viranomaiset pitävät näiden luottolaitosten rahoitustilannetta riittämättömänä direktiivin 89/646/ETY 19 artiklan 3 kohtaa sovellettaessa."
Niinpä Suomen oli saatettava pankkien vakavaraisuus direktiivin edellyttämälle tasolle keinoja kaihtamatta.
Yhdestä laittomasta vakavaraisuuden nostamiskeinosta eli Tampereen Aluesäästöpankin yksipuolisesta koronnostosta syntyi oikeudenkäyntiprosessi. Korkein oikeus teki ratkaisun, jossa pankki hävisi tekemänsä koronnoston. Presidentti Koivisto ei ollut tyytyväinen KKO:n ratkaisuun. Niinpä Koivisto esitti korkeille oikeusoppineille tyytymättömyytensä KKO:n ratkaisuun Presidentin Linnassa 6.5.1992 järjestämässään oikeuspoliittisessa seminaarissa, jossa hän teki valtiopetoksen rikkomalla Hallitusmuodon 2 §:ään kirjoitettua vallan kolmijakoa eli tuomioistuinlaitoksen riippumattomuutta.
Presidentti Tarja Halonen määräsi vuonna 2002 oikeuspoliittisen seminaarin muistion salaiseksi, jolloin tilaisuutta alettiin kutsua Koiviston konklaaviksi.
Ks. https://www.jormajaakkola.fi/koiviston-konklaavi
Myös verottaja määrättiin verotarkastuksessa määräämään erityisellä listalla olleille yrittäjille ylimääräinen ennakonpidätys, joka saattoi yrittäjät lainanhoitovaikeuksiin. Konklaavin ja ylimääräisen ennakonpidätyksen seurauksena oli, että pankit ajoivat kymmenet tuhannet yritykset konkurssiin ilman omaa syytään.
4. HALLITUKSEN LUOTTAMUSLAUSEÄÄNESTYS 18.3.1992
Presidentti Koivisto määräsi (20.12.1991) pääministeri Ahon parlamentarisoimaan Maastrichtin sopimuksen liittovaltio-aiheet hallituksen luottamuslauseäänestyksenä "Hallituksen EY-toimintalinjasta". Koivisto kertoo asiasta muistelmakirjassa "Historiantekijät Kaksi kautta II" sivulla 534.Nimittäin eduskunnan oli jo jäsenyyshakemuksen hyväksymisessä, siis jo etukäteen, hyväksyttävä sekä EY:n silloiset säädökset että tulevan liittovaltion velvoitteet: raha, puolustus ja perustuslaki.
Hallitus oli pitänyt jäsenyyshakemuksen jättämisestä iltakoulun kokouksen torstaina 27.2.1992. Kokouksen pöytäkirja on osittain salainen ja kokouksessa käsitelty Ulkoministeriön Kauppapoliittisen osaston liitemuistio on salainen. Liitemuistio on Suomen jäsenyyshakemuksen käsittelyn tiekartta.
Seuraavana päivänä eli perjantaina 28.2.1992 hallitus oli jättänyt jäsenyyshakemuksen puheenjohtajamaan Portugalin ulkoministerille, sillä huippukokous oli jo tiistaina.
18.3.1992 pidetty äänestys oli demareiden käsikirjoittama äänestysnäytelmä, jossa vaihtoehdot olivat KYLLÄ vastaan KYLLÄ.
Onko vaihtoehdottomuus demokratiaa?
Äänestyksen jälkeen presidentti Koivisto ja pääministeri Aho allekirjoittivat Suomen EY-jäsenyyshakemukset (3).
Siis kaikki tulevan EU:n säädökset oli jo etukäteen hyväksyttävä. Tämä siis tapahtui vain luottamuslauseäänestyksellä.
Ei ole mitenkään mahdollista, että Suomi menettää Hallitusmuodon 1 pykälään kirjoitetun täysivaltaisuutensa vain hallituksen luottamuslauseäänestyksellä, vieläpä KYLLÄ vastaan KYLLÄ.
Tässäkin on kysymyksessä valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.
Kerron asiasta tässä Jäsenyyshakemus
VALTIOPETOKSET VALTAKUNNANOIKEUTEEN
Todisteet valtiopetoksista ovat selkeät ja valtiopetoksiin liittyy salaisia asiakirjoja. Kukaan ei pysty kiistämään, mitä edellä kerrottua on tullut esille.
Valtiopetokset on pikaisesti saatettava valtakunnanoikeuteen. Valtakunnanoikeuden käynnistämiseen tarvitaan vähintään 10 kansanedustajaa.
Syyllistyykö kansanedustaja, joka kieltäytyy valtakunnanoikeuden käynnistämisestä, valtiopetoksen suojeluun?
Suomen taloustilanne on kaikkien aikojen pahimmassa kriisissä, joten kaikkien kansanedustajien on saatettava valtakunnanoikeus koolle.
Kokemäellä 25.9.2025
Jorma Jaakkola
Kokoomuksen jäsen numero 69267
044-230 2707
Päivitetty 10.10.2026